torstai 2. marraskuuta 2017

Terveys ja turvallisuus




Terveys ja turvallisuus -sisällön tarkoituksena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa valmiuksia pyytää ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Sisältöä käsitellään päivittäin erilaisissa tilanteissa pohtimalla, opettelemalla, leikkimällä ja harjoittelemalla.


Hygienia, syöminen ja pukeutuminen
Terveys sisältöalueena sisältää henkilökohtaista hygieniaa ja terveyttä, liikuntaa, lepoa ja ihmissuhteita. Hygieniaan ja terveyteen liittyvät muun muassa käsipesut, nenän niistämiset, oman ruuan syöminen ja pukeutuminen. Lasten kanssa harjoitellaan säänmukaista pukeutumista ja tässä saattavat auttaa säähän sopivat pukeutumiskuvat. Lasten kanssa harjoitellaan, milloin käsiä pestään ja miten käsipesu suoritetaan oikein. Pienempien neniä niistetään ja isompien kanssa harjoitellaan niistämään nenä ja muistamaan siihen liittyvä käsien pesu. Oman ruuan syöminen omilla ruokailuvälineillä, itse puhaltamalla jäähdyttäminen tarvittaessa ja se syödäänkö lattialle pudonneet ruuat, ovat opeteltavia asioita. Allergisten lasten erikoisruokavalioiden noudattaminen vaatii erityistä huolellisuutta, ettei terveyttä vaaranneta vahingossa väärillä elintarvikkeilla. Myös lääkehoidon tarpeessa olevat tarvitsevat erityishuomiota terveyden näkökulmasta.



Lepo
Vasun mukaan lepo on yksi osa lapsen varhaiskasvatuspäivää: Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus päivän aikana rauhoittumiseen ja lepoon. Oppimisympäristöjen pitää tarjota mahdollisuus rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lepo ja nukkuminen ovat kuitenkin eri asia, joten joka yksikössä täytyy käydä keskustelu millaisia lepohetkiä tarvitaan: mitkä ovat lasten tarpeet. (Aikaisemman tekstin levosta ja nukkumisesta löydät täältä.

Lasten kanssa on hyvä käydä keskustelua lepäämistä: Miksi levätään? Millainen olo on jos ei ole levännyt? Mitä lepääminen meidän yksikössä on? Se, että lapset nostavat nukkumisen ikäväksi asiaksi varhaiskasvatuksessa, ei ole uusi asia. Toisaalta kuka vanhemmista ei olisi kuullut kommentteja ”ei minua väsytä”, ”en halua nukkua”, kotona omilta lapsiltaan joskus? Nukkuminen ja pimeä ovat mysteerejä lapsille. Aiheesta on hyviä kirjoja paljon, joihin voi myös aihetta käsitellessä tutustua esim.  Nalle Puh: Kuka valvoo öisin? kertoo niistä eläimistä, jotka valvovat öisin. Anneli Kannon kirja "Paavo Virtanen ja pimeys" sisältää ajatuksia pimeydestä, varjoista ja peloista.



Liikkuminen
Liikkuminen on oma sisältönsä ja siihen löydät vinkkejä täältä. (Täsmennettyjä vinkkejä alle 3-vuotiaiden liikunnataan löydät täältä.) Itse liikkumisen merkityksestä on hyvä käydä samanlaista keskustelua lasten kanssa kuin lepäämisestä: Miksi liikutaan? Mitä tapahtuu, jos ei liiku pitkään? Liikkumiseen voidaan kannustaa myös esimerkiksi liikkumistaulun avulla: missä on liikuttu ja paljonko ja tästä kerätään yhteisiä merkintöjen yksikön liikuntatauluun. Tässä voidaan käyttää myös soveltaen Hyvän mielen liikuntapassia ryhmässä tai jakaa se koteihin käytettäväksi ja täytettäväksi.



Kaveri- ja leikkitaidot
Kaveritaidot ovat osa terveys-sisältöä. Millainen kaveri minä olen? Miten saa kavereita? Millainen on hyvä kaveri. Leikkitaidot liittyvät myös kaveritaitoihin. Leikeissä lapset myös tuovat luontaisesti esille terveyteen liittyviä teemoja kuten lääkärileikissä, neuvolaleikissä ja eläinlääkärileikissä. Myös pukuleikit ovat yksi tapa harjoitella pukeutumista leikin muodossa.



Fyysinen turvallisuus
Turvallisuus on hyvin monimuotoinen asia. Fyysiseen turvallisuuteen varhaiskasvatuksessa liittyy muun muassa liikenneturvallisuus, miten liikutaan turvallisesti eri ympäristöissä. Liikenneturvan  sivuilta löytyy toteutusvinkkejä. Pimeänä aikana erilaiset heijastin leikit ovat kiehtovia. Voidaan esimerkiksi piilottaa heijastimia pimeään pihaan, sisätilaan tai vaikka metsään ja etsitään niitä taskulamppujen avulla. 

Fyysiseen turvallisuuteen kuuluu myös hyvä kosketus ja sitä kautta niin kehotunnekasvatus kuin turvataidotkin. Turvataitojen avulla lapset voivat oppia taitoja, joilla he voivat välttyä joutumasta kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun, ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin tai niihin joutuessaan osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan. Vanhan opetusmateriaalin Kaija Lajusen, Minna Andellin, Leena Jalavan, Kaija Kemppaisen , Marjo Pakkasen ja Mirja Ylenius-Lehtosen turvataidoista, ”Turvataitoja lapsille” voi tulostaa netistä. Väestöliiton sivuilta voi tulostaa kehokasvatukseen liittyviä julisteita.

Varsinaisten opetusmateriaalien lisäksi lapset harjoittelevat fyysistä turvallisuutta leikeissä. Poliisi ja palomiesleikit muun muassa tuovat fyysiseen turvallisuuteen liittyviä asioita lasten leikkeihin.



Psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus
Lapsiryhmien hyvä ja turvallinen ilmapiiri luovat psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Kasvattajien tehtävä on luoda ja ylläpitää tätä ilmapiiriä. Tähän kuuluu kiusaamisen ehkäisy. Kiusaamiseen puututaan aina heti ja sitä ennalta ehkäistään luomalla lapsille valmiuksia pyytää ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Aikuiset tukevat lasten kaveri- ja tunnetaitoja ja ryhmissä luodaan yhteiset pelisäännöt, tavat miten ryhmässä toimitaan turvallisesti, siten että kaikilla on hyvä olla.
 
Neuvokas perhe on julkaissut materiaalia tunnetaidoista, jotka soveltuvat hyvin koteihin ja linkkiä voi vinkata perheille osallisuuden tukemiseen myös.


Mielenterveysseuran sivuilta löytyy vinkkejä tunnelauluihin. Sieltä löytyvät myös tunnekortit tunnekortit, kaveritaitokortit  ja muun muassa tunteiden tuulimylly -juliste 

Tunnekortteja on muuallakin tarjolla esimerkiksi Mahti tunnekortit löydät täältä.  

Lasten itsetunnon vahvistaminen myös luo psyykkistä turvallisuutta. Mielenterveysseuralla on omat vahvuuskortit  ja vinkkejä vahvuuksien löytämiseen. Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen ”Huomaa hyvä!” – materiaalit ovat oiva materiaali tähän myös. Vierailu positiivisen pedagogiikan  ja positiivisen kasvatuksen  sivuilla kannattaa



Emotionaalinen turvallisuus
Lapset tarvitsevat myös emotionaalista turvallisuutta. He tarvitsevat sensitiivisiä kasvattajia, jotka näkevät, kuulevat ja huomioivat kaikki lapset ja ovat omalla käytöksellään luomassa emotionaalisesti turvallista varhaiskasvatusta.  Mielenterveysseuran ”Näe minut” materiaali on suositeltavaa lukea, pohtia ja syventyä siihen kasvattajan roolista käsin..

”Kysy minulta, mitä minulle kuuluu?” ”Tee kanssani yhdessä asioita” ”Anna minun yrittää” ”Kannusta, kehu ja kiitä minua”…NÄE MINUT!



Blogia voit seurata myös Facebookissa tai liittymällä blogin materiaalipankkiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Kiitos vuodesta 2021

  Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2021. Blogin alkukeväästä saimme lukea Tutkitusti-minisarjan myötä erilaisista ilmiöistä va...