lauantai 16. joulukuuta 2017

Lapset kasvattajahavaintojen tekijöinä



Varhaiskasvatukseen kuuluu lasten havainnointi, jotta tiedetään minkälaista kasvua, oppimista ja kehitystä on tapahtunut. Havainnoinnin avulla voidaan saada selville, mistä lapsi on kiinnostunut, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja missä hän tarvitsee tukea. Kasvattajat havainnoivat, kuvaavat ja kirjaavat moninaisia tilanteita varhaiskasvatuksen arjessa. Havainnoinnit ja niiden pohjalta tehdyt pedagogiset dokumentit ja arvioinnit ovat aina subjektiivisia näkemyksiä, joita käytetään arjen toiminnan tukena.

Varhaiskasvatukseen kuuluu myös arviointi. Arviointia pitää tehdä monella tasolla ja monesta näkökulmasta. Kasvattajien itsearviointi on yksi arvioinnin muoto ja ammatillisen kasvun kannalta erittäin tärkeä osa työtä ja siinä kehittymistä. Ammatilliseen kasvuun ja osittain itsearviointiinkin kuuluu se, että uskaltaa antaa myös itsensä toisten arvioitavaksi ja osaa peilata itseään suhteessa muihin, siten että osaa pohtia miten oma toiminta vaikuttaa toisiin.

Ammatilliseen kasvuun ja itsereflektioon antaa hyvää materiaalia käänteinen ajattelu ja se, että antaa itsensä myös lasten arvioitavaksi, koska ammattilaisina mekin arvioimme lapsia päivittäin, sitä miten he toimivat. Yksinkertaisin havainnoivan arvioinnin muoto on antaa lasten tehdä niitä tehtäviä, joita itse kasvattajana tekee varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsen pitämä piirihetki tai oman sadun kerronta lepohetkellä toisille lapsille saattaa paljastaa monta kasvattajan maneeria ja toimintatapaa, koska lapset mallintavat sitä arkea, jossa elävät.

Lapsille tehdään myös erilaisia haastatteluja, joissa pyritään saamaan esille heidän ääntään. Lapsilta kysellään muun muassa heidän perheestään, kavereistaan, leluistaan ja siitä mikä heistä tulee isona. Entä jos tämän kaltaiset haastattelut kääntäisikin lapsen haastatteluksi omista kasvattajista, siitä, miltä he näyttäytyvät lapselle.

Lasten tekemän kasvattaja-arvioinnin voi toteuttaa esimerkiksi kehu-kampanjana eli jos tiimissä on vähintään kaksi kasvattajaa, niin arvioinnin kirjaa toinen kasvattaja lasten kanssa toisesta kasvattajasta, ajatuksella, että kehutaan kasvattajaa. Arviointiin voidaan kirjata muun muassa niitä asioita kasvattajasta, mistä hän tulee iloiseksi tai miltä hän näyttää, kun on iloinen, mikä häntä naurattaa, missä hän on hyvä, ja juuri lasten näkökulmasta ja heidän näkemyksen mukaan.

Kasvattaja-arviointi toimii myös joululahjaideana varhaiskasvatukseen lapsen kasvattajille. Huoltajat voivat tehdä arvioinnin lapsiensa kanssa ja antaa positiivisen palautteen arvioinnin kautta varhaiskasvattajalle itselleen luettavaksi jouluksi.


Oletko sinä kasvattajana valmis ottamaan vastaan lapsen tekemän arvioinnin?



Tiesithän, että voit seurata blogia myös Facebookissa?


2 kommenttia:

  1. Hei!

    Olen valmis ottamaan vastaan tällaisen. Ja nyt olisin valmis ottaa muutamia kysymyksiä, olisiko sinulla hyviä? Nuo pari otan tekstistäsi kyllä. Onko noi ylhäällä hyviä? Me ollaan todella tyytyväisiä päiväkodin vaihdon jälkeen meidän lasten aikuisiin :) niin ihanat molemmissa ryhmissä. Myös tykkään työpaikkani aikuisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos viestistäsi. Kysymyksien toimivuus riippuu toki lapsesta, joka niihin vastaa tai jos kasvattaja tekee toiselle kasvattajalle niin mitä sillä tavoitellaan. Hyvää mieltä saa jakamalla mukavia ja positiivisia asioita toisesta. Kehuja on suomalaisten vaikeaa usein ottaa vastaan, joten sitä on hyvä harjoitella. Hyvää mieli aidosta kehumista kuitenkin tulee. Lasten kanssa voi toki kokeilla vapaata tekstin tuottoakin, vaikka kysymällä mikä on kivointa omassa varhaiskasvatus paikassa(päiväkoti, perhepäivähoito, kerhot).

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Joulukalenteri 2023

Vuoden loppu kiihdyttää tapahtumilla vauhtia varhaiskasvatuksen arkeen. Halloween on löytänyt tietään varhaiskasvatukseen loka-marraskuun va...