| kuva: Pixabay |
Psykologi Lev Vygotskin mukaan yksilön sisäinen puhe perustuu kolmeen eri puhetapaan: ulkoiseen, itsekeskeiseen ja sisäiseen puheeseen. Sisäistä puhetta käytetään, kun puhutaan itselle. Ulkoista puhetta käytetään puhuttaessa muille ja näiden kahden välillä on ero. Lasten leikeissä ulkoisesta puheesta voi helpostikin kuulla oman ja muiden toiminnan ohjauksen funktion. ”Tää olis tässä leikissä äiti ja ne voisi olla lapsia”. Aikuisten välisestä puheesta ulkoinen toiminnanohjauksen puhe kuitenkin usein vähenee ja se koetaan raskaaksi. ”Pitääkö mun nyt oikeasti kertoa ja opastaa kaikki työkavereille. Kyllä kai ammattilaisen pitäisi osata työnsä?” Ulkoinen puhe siirtyykin vähitellen sisäiseksi puheeksi, josta tulee ajattelun ja itsesäätelyn väline ja aikuista voi turhauttaa se, että toinen aikuinen ei toimi oletetusti ja odotetusti... Ja meillä on varhaiskasvatuksessa paljon oletuksia ja odotuksia, jotka ovat muodostuneet osaksi toimintakulttuuria. Ja näitä oletuksia on välillä hyvä tuulettaa.
Mihin ulkoista puhetta tarvitaan?
Varhaiskasvatus on tiimityötä. Työskennellessä yhteistyössä
ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa toinen ei osaa lukea ajatuksia eikä voi
millään tietää kaikkia odotuksia, joita häneen voi kohdistua. Tiimi, joka on
työskennellyt pitkään yhdessä, on voinut tottua tiettyihin toimintatapoihin ja
ne ovat automatisoituneet, jolloin voi olla helppo työskennellä yhdessä, kun tuntuu
että tiimikaverit tietävät ja ymmärtävät kaiken sen, mitä ollaan tekemässä ja milloin.
Voi jopa tuntua, että ajatukset ovat niin samanmielisiä, että ihan kuin toinen
lukisi omia ajatuksia: Yhteiset toimintatavat ovat piiloutuneet rutiinien
taakse ja niitä ei tarvitse enää vuorovaikutuksella erikseen sanoittaa. Tilanne
voi nopeasti muuttua, kun tiimiin tulee vaikkapa lyhytaikainen sijainen, joka
ei voi tietää tiimin kaikkia toimintatapoja ja tapoja vuorovaikuttaa, vaikka
kuinka olisi alalle kelpoinen. Tämä voi nousta esiin perustiimin
turhautumisena. Todennäköisesti myös sijainen voi olla turhautunut, koska ei
tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä tai mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan,
jos sitä ei hänelle kerrota ääneen.
Muutostilanne tiimissä, kuten sijaisten tuleminen ryhmään,
saattaa turhauttaa ja kuormittaa perustiimiä, koska henkilö pitää perehdyttää
tiimin tapaan toimia arjessa. Se kuormittaa myös lapsia ja usein puhutaan uuden
aikuisen testaamisesta. Lapset tarkastelevat vuorovaikutussuhteessaan muun muassa
sitä, voiko tähän aikuiseen luottaa, millainen hän on, tietääkö hän säännöt,
miten ryhmässä toimitaan. Sijainen voi omalla perusosaamisellaan päästä
jonkinlaiseen tasapainoon niin lasten kuin tiimin kanssa toimimiseen, mutta
tätä prosessia nopeuttaisi ja tukisi tiimin ulkoisen puheen käyttö työotteena. Tällä
ulkoisella puheella viitataan arjen sanoittamiseen ja toiminnanohjauksen
tukemiseen. Uusi aikuinen, ja joskus se pitkäänkin tiimissä ollut, tarvitsee toiminnan
sanoittamista, jotta voi ohjata omaa toimintaansa tarkoituksen mukaisesti. Arjessa
se voisi olla vaikkapa ulosmenotilanne, jossa lapset ovat hienosti
omatoimisesti pukeneet itsensä valmiiksi ja odottavat hikoillen ja
kiemurrellen, että aikuinen pukisi ja lähtisi ulos heidän kanssaan, mutta sitä
ei jostain syystä tapahdu, jolloin ulkoisena puheena voisi käyttää: ”Hei, olettepa
olleet tosi nopeita pukijoita, kukas meistä olikaan ensimmäisenä aikuisista
menossa ulos (ja jos reaktiota ei tule tai haluaa nimetä heti jonkun, kenen
pitäisi mennä ulos, sen voi ulkoiselle puheella nimetä)”. Ulkoinen puhe
työotteena on myös lasten mukaan ottamista toiminnan sanoittamiseen. Käytännössä
yksinkertaisesti se voisi olla, että ”Hei, tänään meidän ryhmässämme on Maija.
Minä kerron Maijalle meidän ryhmän toiminnasta ja te (lapset) voitte auttaa
myös Maijaa, jos Maija ei tiedä, mistä meidän ryhmässä löytyy vaikkapa kynät,
niin Maija osaa sitten paremmin auttaa teitä. Sovitaanko niin?”
Jos ulkoisen puheen voima aikuisten toiminnanohjauksessa
unohtuu, puhe kääntyy helposti negatiiviseksi sisäiseksi puheeksi tai
seläntakana puhumiseksi. ”Ei se sijainen mitään osannut. Siinä se vaan istu
ja katso, eikä tehnyt mitään. Kaikesta piti sanoa.” Niin, joskus on niin,
että kaikesta pitää sanoa ja silloin positiivinen näkemys ulkoisen puheen
voimaan auttaa. Kun minä sanoitan maailmaa muille aikuisille ja lapsille, siitä
tulee ennakoitavaa ja odotukset tulee sanoitettua kuuluviin. Ja joskus,
siltikin, ulkoinen puhe ei tavoita kuulijaa. Lasten kohdalla kärsivällisyys voi
olla pidempää ja heihin on helpompi käyttää toiminnanohjauksen tukikeinona muun
muassa kuullun toistamista kuten ”Mitä piti seuraavaksi tehdä, muistatko?”
Ja tarvittaessa toistaa ohje tai antaa positiivinen palaute, että hienosti
muistit. Aikuisilta usein odotetaan nopeampaa toimintaa ja oman
toiminnaohjausta. Syynä toimimattomuuteen voi kuitenkin olla se, että ei
kuitenkaan tiedä ohjeesta huolimatta, miten pitäisi toimia, eikä ehkä uskalla
kysyäkään. Syy voi olla se, että emme osaa käyttää ulkoista puhetta aikuisen
toiminnanohjaamiseen, koska emme ole siihen tottuneita ja sen käyttö turhauttaa.
Jättämällä ulkoisen puheen pois, emme kuitenkaan tue toisen toimijuutta, jolla
hän voisi ottaa oman osaamisen pystymisen ja toimimisen käyttöön. Toiminnan
ohjaukseen liittyvät ajatukset äänen puhumalla tuetaan toimijuutta. Aivan kuten
lapsia voi ohjata oman toiminnanohjauksessa ensi ääneen sanoittamiseen, jotta
toiminta sisäistyisi, samoin aikuiset kaipaavat erilaisissa tilanteissa ääneen
sanoittamista.
Sisäisen puheen tuki
Kun ulkoisesta puheesta on tullut sisäistä puhetta voi olla
vaikeaa aloittaa ulkoinen toiminnanohjauksen puhe. Omalla sisäisellä puheella
voi kuitenkin tietoisesti kehittää myös ulkoista puhetta. Voin sanoittaa sekä pyrkiä
myös alentamaan omaa stressitilaani sisäisellä puheella: ” Tänään minulla on
parina sijainen. Hän ei välttämättä tiedä kaikkea, joten muistan
kärsivällisesti ohjata häntä ja lapsia yhteiseksi tiimiksi antamalla enemmän
ulkoisia ohjeita, jotta arki sujuu ennakoitavasti kaikille.” Kaunis sisäinen
puhe on jokaisen omaa mielensisäistä dialogia, ajattelua ja tapaa puhua
itselle. Se vaikuttaa omaan hyvinvointiin, toimintaan ja mielialaan. Sen puheen
tyylin voi itse valita. Se voi olla kannustavaa, lempeää tai vastakohtaisesti
vihamielistä. Myönteinen sisäinen puhe voi tukea omaa hyvinvointia. Puolestaan negatiivinen
puhe voi lisätä ahdistusta ja turhautumisen tunnetta. Sekä sisäisessä että ulkoisessa
puheessa sanat kantavat ajatusta, ajatukset synnyttävät tunteita, jotka vaikuttavat
toimintaamme.
Sisäistä puhetta voi tietoisesti kehittää tukemaan
jaksamista ja vähentämään stressiä. Ulkoista puhetta työotteena kannattaa
harjoitella. Siitä hyötyvät niin lapset kuin aikuiset varhaiskasvatuksessa.
Eniten ongelmia aikuisten kesken työyhteisöissä aiheuttaa puhumattomuus, joten
omaan vuorovaikutuskulttuuriin kannattaa panostaa ja rohkeasti sanoittaa arkea
ulkoisellakin puheella. Se saattaa vaatia työtä, mutta kokeilemalla ehkä
huomaakin, mikä hyöty ulkoisesta puheesta omalle työlle ja jaksamiselle on.
Lähteitä:
Iso-Aho, T. Sisäinen puhe. Suomen Logoterapiainstituutti. nd.
Villasante, P. 2022. Vygotskin teoria sisäisestä puheesta.Mielenihmeet.
Tukea arkeen. 2021. Toiminnan ohjaus.
Teksti Outi Moilanen
Kuva: Pixabay
Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista
**************************************
Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa
Instagramissa: @varhaista.aikaa
**************************************