Ulkoinen puhe varhaiskasvatuksen työotteena

 

kuva: Pixabay

Psykologi Lev Vygotskin mukaan yksilön sisäinen puhe perustuu kolmeen eri puhetapaan: ulkoiseen, itsekeskeiseen ja sisäiseen puheeseen. Sisäistä puhetta käytetään, kun puhutaan itselle. Ulkoista puhetta käytetään puhuttaessa muille ja näiden kahden välillä on ero. Lasten leikeissä ulkoisesta puheesta voi helpostikin kuulla oman ja muiden toiminnan ohjauksen funktion. ”Tää olis tässä leikissä äiti ja ne voisi olla lapsia”. Aikuisten välisestä puheesta ulkoinen toiminnanohjauksen puhe kuitenkin usein vähenee ja se koetaan raskaaksi. ”Pitääkö mun nyt oikeasti kertoa ja opastaa kaikki työkavereille. Kyllä kai ammattilaisen pitäisi osata työnsä?” Ulkoinen puhe siirtyykin vähitellen sisäiseksi puheeksi, josta tulee ajattelun ja itsesäätelyn väline ja aikuista voi turhauttaa se, että toinen aikuinen ei toimi oletetusti ja odotetusti... Ja meillä on varhaiskasvatuksessa paljon oletuksia ja odotuksia, jotka ovat muodostuneet osaksi toimintakulttuuria. Ja näitä oletuksia on välillä hyvä tuulettaa.

Mihin ulkoista puhetta tarvitaan?

Varhaiskasvatus on tiimityötä. Työskennellessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa toinen ei osaa lukea ajatuksia eikä voi millään tietää kaikkia odotuksia, joita häneen voi kohdistua. Tiimi, joka on työskennellyt pitkään yhdessä, on voinut tottua tiettyihin toimintatapoihin ja ne ovat automatisoituneet, jolloin voi olla helppo työskennellä yhdessä, kun tuntuu että tiimikaverit tietävät ja ymmärtävät kaiken sen, mitä ollaan tekemässä ja milloin. Voi jopa tuntua, että ajatukset ovat niin samanmielisiä, että ihan kuin toinen lukisi omia ajatuksia: Yhteiset toimintatavat ovat piiloutuneet rutiinien taakse ja niitä ei tarvitse enää vuorovaikutuksella erikseen sanoittaa. Tilanne voi nopeasti muuttua, kun tiimiin tulee vaikkapa lyhytaikainen sijainen, joka ei voi tietää tiimin kaikkia toimintatapoja ja tapoja vuorovaikuttaa, vaikka kuinka olisi alalle kelpoinen. Tämä voi nousta esiin perustiimin turhautumisena. Todennäköisesti myös sijainen voi olla turhautunut, koska ei tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä tai mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan, jos sitä ei hänelle kerrota ääneen.

Muutostilanne tiimissä, kuten sijaisten tuleminen ryhmään, saattaa turhauttaa ja kuormittaa perustiimiä, koska henkilö pitää perehdyttää tiimin tapaan toimia arjessa. Se kuormittaa myös lapsia ja usein puhutaan uuden aikuisen testaamisesta. Lapset tarkastelevat vuorovaikutussuhteessaan muun muassa sitä, voiko tähän aikuiseen luottaa, millainen hän on, tietääkö hän säännöt, miten ryhmässä toimitaan. Sijainen voi omalla perusosaamisellaan päästä jonkinlaiseen tasapainoon niin lasten kuin tiimin kanssa toimimiseen, mutta tätä prosessia nopeuttaisi ja tukisi tiimin ulkoisen puheen käyttö työotteena. Tällä ulkoisella puheella viitataan arjen sanoittamiseen ja toiminnanohjauksen tukemiseen. Uusi aikuinen, ja joskus se pitkäänkin tiimissä ollut, tarvitsee toiminnan sanoittamista, jotta voi ohjata omaa toimintaansa tarkoituksen mukaisesti. Arjessa se voisi olla vaikkapa ulosmenotilanne, jossa lapset ovat hienosti omatoimisesti pukeneet itsensä valmiiksi ja odottavat hikoillen ja kiemurrellen, että aikuinen pukisi ja lähtisi ulos heidän kanssaan, mutta sitä ei jostain syystä tapahdu, jolloin ulkoisena puheena voisi käyttää: ”Hei, olettepa olleet tosi nopeita pukijoita, kukas meistä olikaan ensimmäisenä aikuisista menossa ulos (ja jos reaktiota ei tule tai haluaa nimetä heti jonkun, kenen pitäisi mennä ulos, sen voi ulkoiselle puheella nimetä)”. Ulkoinen puhe työotteena on myös lasten mukaan ottamista toiminnan sanoittamiseen. Käytännössä yksinkertaisesti se voisi olla, että ”Hei, tänään meidän ryhmässämme on Maija. Minä kerron Maijalle meidän ryhmän toiminnasta ja te (lapset) voitte auttaa myös Maijaa, jos Maija ei tiedä, mistä meidän ryhmässä löytyy vaikkapa kynät, niin Maija osaa sitten paremmin auttaa teitä. Sovitaanko niin?”

Jos ulkoisen puheen voima aikuisten toiminnanohjauksessa unohtuu, puhe kääntyy helposti negatiiviseksi sisäiseksi puheeksi tai seläntakana puhumiseksi. ”Ei se sijainen mitään osannut. Siinä se vaan istu ja katso, eikä tehnyt mitään. Kaikesta piti sanoa.” Niin, joskus on niin, että kaikesta pitää sanoa ja silloin positiivinen näkemys ulkoisen puheen voimaan auttaa. Kun minä sanoitan maailmaa muille aikuisille ja lapsille, siitä tulee ennakoitavaa ja odotukset tulee sanoitettua kuuluviin. Ja joskus, siltikin, ulkoinen puhe ei tavoita kuulijaa. Lasten kohdalla kärsivällisyys voi olla pidempää ja heihin on helpompi käyttää toiminnanohjauksen tukikeinona muun muassa kuullun toistamista kuten ”Mitä piti seuraavaksi tehdä, muistatko?” Ja tarvittaessa toistaa ohje tai antaa positiivinen palaute, että hienosti muistit. Aikuisilta usein odotetaan nopeampaa toimintaa ja oman toiminnaohjausta. Syynä toimimattomuuteen voi kuitenkin olla se, että ei kuitenkaan tiedä ohjeesta huolimatta, miten pitäisi toimia, eikä ehkä uskalla kysyäkään. Syy voi olla se, että emme osaa käyttää ulkoista puhetta aikuisen toiminnanohjaamiseen, koska emme ole siihen tottuneita ja sen käyttö turhauttaa. Jättämällä ulkoisen puheen pois, emme kuitenkaan tue toisen toimijuutta, jolla hän voisi ottaa oman osaamisen pystymisen ja toimimisen käyttöön. Toiminnan ohjaukseen liittyvät ajatukset äänen puhumalla tuetaan toimijuutta. Aivan kuten lapsia voi ohjata oman toiminnanohjauksessa ensi ääneen sanoittamiseen, jotta toiminta sisäistyisi, samoin aikuiset kaipaavat erilaisissa tilanteissa ääneen sanoittamista.

Sisäisen puheen tuki

Kun ulkoisesta puheesta on tullut sisäistä puhetta voi olla vaikeaa aloittaa ulkoinen toiminnanohjauksen puhe. Omalla sisäisellä puheella voi kuitenkin tietoisesti kehittää myös ulkoista puhetta. Voin sanoittaa sekä pyrkiä myös alentamaan omaa stressitilaani sisäisellä puheella: ” Tänään minulla on parina sijainen. Hän ei välttämättä tiedä kaikkea, joten muistan kärsivällisesti ohjata häntä ja lapsia yhteiseksi tiimiksi antamalla enemmän ulkoisia ohjeita, jotta arki sujuu ennakoitavasti kaikille.” Kaunis sisäinen puhe on jokaisen omaa mielensisäistä dialogia, ajattelua ja tapaa puhua itselle. Se vaikuttaa omaan hyvinvointiin, toimintaan ja mielialaan. Sen puheen tyylin voi itse valita. Se voi olla kannustavaa, lempeää tai vastakohtaisesti vihamielistä. Myönteinen sisäinen puhe voi tukea omaa hyvinvointia. Puolestaan negatiivinen puhe voi lisätä ahdistusta ja turhautumisen tunnetta. Sekä sisäisessä että ulkoisessa puheessa sanat kantavat ajatusta, ajatukset synnyttävät tunteita, jotka vaikuttavat toimintaamme.

Sisäistä puhetta voi tietoisesti kehittää tukemaan jaksamista ja vähentämään stressiä. Ulkoista puhetta työotteena kannattaa harjoitella. Siitä hyötyvät niin lapset kuin aikuiset varhaiskasvatuksessa. Eniten ongelmia aikuisten kesken työyhteisöissä aiheuttaa puhumattomuus, joten omaan vuorovaikutuskulttuuriin kannattaa panostaa ja rohkeasti sanoittaa arkea ulkoisellakin puheella. Se saattaa vaatia työtä, mutta kokeilemalla ehkä huomaakin, mikä hyöty ulkoisesta puheesta omalle työlle ja jaksamiselle on.

Lähteitä:

Iso-Aho, T. Sisäinen puhe. Suomen Logoterapiainstituutti. nd. 

Villasante, P. 2022. Vygotskin teoria sisäisestä puheesta.Mielenihmeet. 

Tukea arkeen. 2021. Toiminnan ohjaus. 

Teksti Outi Moilanen

Kuva: Pixabay

Blogin löydät myös Instagramista ja Facebookista

**************************************

Facebookissa:Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

Instagramissa: @varhaista.aikaa 

**************************************