Nuppipalapelit, muutaman palan ensipalapelit,
kehyspalapelit, muotopalapelit, kolmiulotteiset palapelit, jättipalapelit,
lattiapalapelit, pehmopalapelit…Palapelien listaa voi jatkaa vaikka kuinka
pitkään. Emme tiedä tiesikö John Spilsbury 1760-luvulla kehitellessään palapelia
opetustarkoitukseen liimaamalla maailman kartan puulle ja leikkaamalla siitä maat
irti, kuinka monipuolisen pelin hän loi. Palapeleistä ja niiden mielenkiinnosta
voi olla monta mieltä, mutta niiden monipuolisuus on kiistatonta.
Mitä hyötyä palapeleistä on lapselle?
Palapelit ovat monipuolinen tapa opettaa ja opetella asioita
lasten kanssa. Tekemällä palapelejä lapsen:
1. taktiiliset eli
tuntoaistitaidot paranevat
- palapelit auttavat kehittämään lapsen hienomotoriikkaa ja silmä-käsi
-yhteistyötä
- eri tuntoiset, kokoiset ja muotoiset palat kehittävät lapsen
tuntoaistia
2. ongelmanratkaisun
strategiat ja prosessien hallinta kehittyy
- palapelit opettavat ongelmanratkaisua, tavoitteiden
asettamista ja kriittistä ajattelua
- palapelien avulla voidaan harjoitella suunnittelua ja
asioiden priorisointia: ensin, sitten
- palapelit auttavat hahmottamaan ja hallitsemaan prosesseja: mistä
aloitan, mihin sitten, kun teen nämä, tämä helpottuu
- palapelin avulla harjoitellaan ja opetellaan lajittelua (esim.
värin mukaan), vertailua (liian iso tähän) ja yksityiskohtien huomiointia
- ne opettavat loogisuutta, organisointia ja harjaannuttavat päättelykykyä
– missä järjestyksessä tehdään, mikä tulee ensin mikä sitten, nämä kuuluvat
tähän koska
- palapelit opettavat erilaisia taktiikoita päästä maaliin eli
saada työ valmiiksi
- palapelit harjaannuttavat analyysien tekoa ja ne opettavat
tieteellisiä toimintatapoja ja kysymysten muodostamista: tarkkaile (mikä tämä
on ja mitä tässä yritetään), luo hypoteesi (miten voin tämän ratkaista?),
testaa, tee johtopäätökset
- palapelit ohjaavat reflektointiin: miksi en saa valmiiksi?
3. itseohjautuvuus
kehittyy ja luonteen lujuus kasvaa
- palapelit kehittävät keskittymiskykyä
- palapelit ohjaavat kärsivällisyyteen, pitkäjänteisyyteen ja yrittämiseen
- palapelit antavat välitöntä palautetta ja opettavat yritys-erehdys
-prosessin kautta lasta
- palapelit opettavat sitoutumista työhön, päättäväisyyttä ja tehtävän
loppuun tekemistä
- yhdessä tehtävät palapelit opettavat tiimityötä ja
ryhmäsuunnittelua
- palapelit haastavat yrittämään: palapeli voi olla vaikea,
mutta yrittämällä ei menetä mitään
- palapelejä voi ratkaista monin tavoin, joten ne opettavat joustamista
ja luovuutta
- palapelit voivat nostaa itsetuntoa – pystyin voittamaan ja
ratkaisemaan tämän ongelman
- ne auttavat maailman hahmotuksessa – asioilla on paikkansa
4. visuaaliset
taidot kehittyvät
- palapelien kautta voidaan oppia kokoja ja skaaloja
- ne auttavat kontrastien hahmottamisessa: eri väriskaalat –
ovatko kaikki siniset samanlaisia
- palapelien kautta muodot ja muotojen suhteet tulevat tutuiksi
- palapelien avulla voidaan opettaa estetiikkaa, kauneuden
tajua ja kuvan ihailua
5. kognitiiviset
taidot harjaantuvat
- palapelien avulla voidaan opetella suunnittelua ja
kokonaisuuksien hahmottamista
- palapelit kehittävät matemaattisia taitoja: spatiaalisuutta
– avaruudelliset taidot: palojen kääntely mielessä – ei kuulu tähän vaan tähän sekä
palojen lajittelua värin yms. perusteella
- ne kehittävät muistia: kokeilin tätä jo tähän, tämä kuuluu
tähän - muistan
- ne auttavat informaation keräämisessä
- ne harjaannuttavat tilanteiden arviointia ja nopeiden
ratkaisujen löytämistä
6. sosiaaliset-
ja yhteistyötaidot kehittyvät
- palapelit ovat hauskaa yhdessä olemista ja tekemistä
- yhdessä tehtävät palapelit vaativat puhetta suunnitteluun,
toisen auttamista
- yhdessä tehtävät palapelit mahdollistavat yhdessä
iloitsemisen ja yhdessä tekemisestä nauttimisen
- yhdessä tehtävät palapelit harjaannuttavat
auttamiskulttuuria: oletko kokeillut palaa tähän? tämä pala kuuluu tuonne
- yhdessä tehtävät palapelit vaativat yhteistyötä ja neuvottelutaitoja
ja kehittävät niitä: tehdään tämä osa ensin, löydätkö minulle osia
- yhdessä tekeminen vähentää turhautumista, vaikka oma osaaminen
ylittyisi, sillä toisilta saatu tuki kannattelee
Entä jos palapelit
eivät kiinnosta?
Palapelien vetovoima vaihtelee. Jos palapelit pölyttyvät nurkissa,
ne voivat olla liian helppoja tai liian vaikeita. Niiden muoto- ja kuvakieli ei
välttämättä myöskään ole kokoajien mieleen.
Palapelit ovat kuitenkin monimuotoisia ja muunneltavia. Mielenkiintoa
ja haasteetta voi nostaa lisäämällä palojen määrää tai vaihtamalla palapelin
muotoa ja sisältöä. Palapelit ovat joustavia. Niissä voi usein tehdä montaa
aluetta samaan aikaan ja useamman kokoojan voimalla.
Jos palapelit eivät kiinnosta, niistä voi tehdä
kiinnostavia. Palapelin osat voivat kadota ja niitä etsitään yhdessä. Yksinkertaisin
ja helpoin tapa tehdä omia palapelejä, jotka voi ”kadota” vaikka huoneen lattialle,
on leikata
postikortteja kahteen osaan ja lapset etsivät postikortin palalle parin tilasta.
Kadonneista palapelin paloista voi myös muodostaa joulukalenterin ja joka
päivä etsitään yksi uusi pala kalenteriin. Palapeli voi tällöin olla isompi
kuva, johon liittyy jokin tarina, joka jatkuu joka päivä.
Pehmopalapelit voivat olla yksi vaihtoehto myös palapeli-innon
lisäämiseen. Pehmopaloista voi muun muassa rakentaa erilaisia rakennelmia ja tehdä hyppy-
ja juoksuratoja. Hyppyradatkin voidaan rakentaa etsimistaktiikalla: ”kuka
löytää palan jossa on____?” ja sitten pala lisätään rataan.
Tangram-palat ovat hyvä vaihtoehto perinteiselle palapelille ja
oivaa puuhaa matemaattisen alueen harjoittamiseen. Tangram-paloilla voidaan
harjaannuttaa geometriaa, avaruudellista hahmottamista, loogisuutta, ongelmanratkaisuja,
keskittymistä ja silmä-käsi-yhteistyötä. Niitä voidaan käyttää kuvallisen
ilmaisun tukena ja materiaalina esimerkiksi liimaamalla paloja paperille ihmisen tai eläimen muotoon. Tangram palat voi tehdä myös Hama-helmistä.
Tetris-pohja on toinen vaihtoehto perinteiselle palapelille ja
antaa mahdollisuuden lapsen luovuudelle pohtia, miten palat saa takaisin
pohjaan. Tetris-pohjan voi tehdä pahville tai vaikkapa legoilla lego-alustaan.
Palapelit saattavat tarvita myös uutta ”twistiä”. Tähän voi
auttaa palapelien tekeminen itse piirtämällä paperille, tekemällä
kuvan jäätelötikkuihin, tai neliönmuotoisiin puupaloihin joka sivuille
oma kuvansa. Palapelejä voi tehdä myös kaksipuolisiksi esimerkiksi postikorteista
tai muista kuvista liimalla kuvat vastakkain, jolloin kokoaja joutuu päättelemään,
kumpi puoli on oikea koottavaan palapeliin. Taktiilista puolta harjoitettaessa
palapelejä voi tehdä myös tunnustelua kannustavaksi esimerkiksi
lisäämällä itse tehtyyn palapeliin hiekkaa, riisiä, pehmoisia tai karheita kankaita.
Palapelien vetovoima?
Palapelit ovat osa ongelmapelejä, joten palapelin muotoa
vaihtamalla mielenkiintoa voidaan nostaa. Palapelit antavat heti palautetta
onnistumisesta. Palapelin perusluonne on myös sellainen, että ne ovat
ratkaistavissa. Palapeleissä on aina ratkaisu, ne eivät ole mahdottomia, vaikka
jotkut strategiat saattavat sellaisen kuvan luoda. Palapeli antaa myös palautteen,
jos teet väärin. Tällöin pitää kokeilla toisin. Palapelit ovat loogisia. Ne menevät
kasaan. Kun strategia selviää, mahdoton on mahdollista ylittää. Palapelit ovat
ongelmia ja niille on ratkaisu ja se on osa niiden vetovoimaa.
Miksi aikuistenkin
olisi hyvä joskus pelata palapelejä?
Palapelit lisäävät aikuisilla tuottavuutta ja vähentävät
stressiä. Ne helpottavat keskittymistä, kun aivot voi nollata hetkeksi omasta
tekemisestä palapelin tekoon. Palapelit kiinnittävät aikuisen huomion
yksityiskohtiin, jolloin tarkkuus paranee. Palapelien on huomattu myös kohottavan
mielialaa ja niiden kautta itseluottamus paranee onnistumisten myötä. Palapelit
lisäävät aikuisilla ongelmanratkaisukykyä ja muistia. Ne rauhoittavat ja auttavat
rauhoittumaan.
Tässä muutamia perusteluita, miksi aikuistenkin olisi
hyvä välillä tehdä palapelejä. Näiden perustelujen valossa ei olisi olleenkaan huono idea, että
työpaikkojen taukohuoneista löytyisi palapelejä.
Tangram -linkkejä: