Veden eri olomuodot oppimisen kohteena

Talvi antaa hyvät mahdollisuudet tutkia veden eri olomuotoja nestettä, kiinteää ja kaasua. Tänä vuonna tehtävä on jopa menneitä vuosia helpompaa ympäri Suomea, kun lunta on saatu melko kattavasti koko maahan.  Lumi on myös elementti joka pääsääntöisesti kiinnostaa lapsia, joten uuden vasun mukaisesti on helppo löytää yhteistä tekemistä veden eri elementtien kuten lumen kautta ja saada siihen kasvattajan ammattitaitoa laaja-alaisen osaamisen ja eri oppimisen alueiden kautta.

Ilmaisun monet muodot

Lunta voidaan tuoda sisätiloihin esimerkiksi kuvallisen ilmaisun tueksi ja avuksi. Lunta voidaan maalata sisällä, erityisesti kovilla pakkasilla voi olla mukavaa tuoda lunta sisälle ja työstää sitä siellä. Muodostunut lumimaalaus voidaan palauttaa ulos koristamaan pihaa. Toki maalausta voi harjoittaa suoraan ulkonakin lumeen. Maalausta voi tehdä pelkällä vedellä tai sitten värjätyllä vedellä. Tutkimuksen aiheen saa siitäkin ulkona kun tutkii millaisella pensselillä voi maalata vai voiko, vai pitääkö olla joku toinen tapa maalata ulkona pakkasella.

Lunta voidaan käyttää myös silkki-/kreppipaperimaalauksessa värin esille tuojana eli silkki/kreppipaperipalat asetellaan maalauspaperin päälle ja niiden päälle laitetaan lunta sulamaan. Kun lumi on sulanut niin kreppipaperit voidaan poistaa ja katsoa millaisia kuvia niiden alle on muodostunut.

Kielten rikas maailma

Lumeen liittyviä lauluja ja loruja on monenlaisia. Lumiukkoja voidaan rakentaa ja laulaa niistä. Lauluista esimerkkinä ”Lumiukot ketjussa kulkee” ja ”Lumiukot marssivat”. Nämä voidaan myös leikkiä, vahvistaen samalla ymmärrystä sanallistetusta asiasta. Lumesta puhuminen ja siihen liittyvät käsitteet vahvistava lapsen kielen kehitystä.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Lumi, vesi ja jää antavat erinomaiset tutkimusaiheet lapsille. Myös kaasua voidaan tutkia esimerkiksi sumutinpullon avulla tai höyryävän kahvin tai teen kautta. 

Lumen sulatus ja arvioiminen mitä lumelle tapahtuu kun se tuodaan sisälle yllättää lapset pääsääntöisesti aina. Eli laitetaan esimerkiksi lunta läpinäkyvään muovimukiin. Kirjataan tussilla kohta paljonko lunta mukissa on. Lapsi merkitsee toisella tussilla mitä arvelee lumelle tapahtuvan mukissa: pysyykö aineen määrä samana, onko enemmän tai vähemmän, kun testi loppuu. Lopuksi merkitään paljonko ainetta on mukissa tietyn sovitun ajan jälkeen. Kokeen alussa pohditaan myös mitä lapset luulevat lumelle tapahtuvan, jos se on lämpimässä sisätilassa.

Veden ja värien sekoittelu on myös yksi tapa tutkia vettä. Yksi tapa on esimerkiksi laittaa kahteen astiaan eriväristä vesivärivettä (esim. punaista ja sinistä) ja laittaa puuvillalanka kulkemaan toisesta värivedestä toiseen. 

Lasten kanssa voidaan myös tehdä kädentyöllisenä toimintana omat lämpömittarit paperista ja niiden avulla voidaan tarkkailla ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia esim. miksi lumi sulaa tai miksi on jäätä. 

Vettä voidaan jäädyttää ulkona jos pakkanen sen sallii tai sitten sisällä pakastimessa. Jäädytettyä vettä voidaan värjätä ja tehdä siitä esimerkiksi aarteita ja rakennuspalikoita pihaan.

Kasvan, liikun ja kehityn

Liikkumiseen lumi ja jää antavat monenlaisia mahdollisuuksia. Jos lunta on paljon, tai riittävästi edes pieneen kasaan, niin ei juuri muuta tarvita innostamaan lapsia. Lumikasalle kiipeäminen kiehtoo lapsia ja niiltä lasketaan peppumäkeä tai nillä kisataan vuoren valloituksesta. Lapset eivät ihmeitä vaadi lumelta: kasa inspiroi paljon. Jos on lunta ja jäätä (edes vaikka hallissa) voi lasten kanssa hiihtää, laskea mäkeä tai luistella. Lasten kanssa voidaan tehdä jälkiä lumeen eri eläimen tavoin ja yrittää liikkua esimerkiksi kuten jänis tai hiiri. 

Lasten kanssa voidaan leikata paperisia lumihiutaleita ja leikkiä lumihiutaleen etsijöitä sisällä, jolloin tehdyt lumihiutaleet piilotetaan ja etsitään. Sanomalehdistä tehdyillä häntäpalloilla voidaan pelata turvallisesti lumisotaa sisällä (ulkona pussit pakkasella jäätyvät ja voivat olla kovia ihoa vasten) tai vaikkapa auraajia, jolloin häntäpalloja kuljetetaan jalan sisäsyrjillä sovituille lumenkeräyspaikoille. 

Lumeen voidaan piilottaa esineitä ja etsiä niitä tai tehdä jäädytettyjä aarteita, joita etsitään.

Jääpatsas leikissä hipoilla on pallot ja kun saavat karkulaisen kiinni koskettamalla, hippa näyttää patsas mallin, joka kiinniotetun pitää matkia. Sitten hippa heittää pallon pois ja kiinniotettu hakee pallon ja alkaa ottamaan kiinni karkulaisia, roolit vaihtuvat. 

Lumeen voidaan tehdä labyrintteja, joissa saa kulkea. Labyrinttiin voidaan myös piilottaa esine:kuka löytää sen nopeita reittejä kulkemalla?

Minä ja meidän yhteisömme

Helmikuussa on suomalaisia perinnepäiviä ja liputuspäiviä. 5.2. Vietetään Runebergin päivää. 6.2. on saamelaisten kansallispäivä. Laskiaissunnuntai on vuonna 2018 11.2. ja laskiaistiistai 13.2. Helmikuu päättyy 28.2. suomalaisen kulttuurin päivään, Kalevalan päivään. Näiden lisäksi on Suomeen rantautunut ystävänpäivä 14.2. Myös mediataitoviikot sijoittuvat helmikuulle 5.-11.2. Näihinkin voidaan sisällyttää vesi teemaa.

Perinteisiin voivat kuulua muun muassa Runebergin torttujen tekeminen, rusettiluistelut, laskiaisriehat ja Kalevalan lukeminen. Näistä osaa voi ajatella myös uudella tapaa ja keksiä uusia tapoja toteuttaa perinteitä. Runebergin torttuja voi tehdä lumesta eli leivotaankin ulkona tai miksei sisällä leikisti lumesta eli tehdään lumikakkuja. Kuorrutuksen lumikakkuihin voi tehdä esimerkiksi vesiväreillä maalaamalla.

Mäenlasku laskiaisena ja vaikkapa rusettiluistelu tuovat veden eri olomuodot myös esille. Lasten kanssa voidaan myös kokeilla mäen jäädyttämistä ja tutkia riittääkö siihen mukillinen vettä tai ämpärillinen vettä vai tarvitaanko siihen kenties enemmän

Ystävänpäivän sydämiä voidaan piilottaa jäisinä yllätyksinä pihaan tai maalata sydämiä lumeen tai jäähän. 

Tässä muutamia ajatuksia siitä, miten eri tavoin voidaan tutkia veden olomuotoja ja tukea lapsen laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. 

Tiesithän, että voit seurata blogia myös Facebookissa?