OOODI – I niin kuin ideointi, innovointi, innostaminen

 

Suunnittelun ideointi, innovointi ja oppimiseen innostaminen kokoaa yhteen sen mistä lähteä toiminnan sisällöistä liikkeelle. Sisällöllisesti paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lapsiryhmän toiminnan sisällön suunnittelun lähtökohdat. Lasten motivaatio oppia on myös olennaista.

Varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Niiden tarkoitus on ohjata ammattilaisia, yhdessä lasten kanssa, monipuoliseen ja eheytettyyn pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppimisen alueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista, joka muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Oppimisen alueiden sisältöjä valittaessa tule huomioida lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet eli oppija profiilit. Tässä auttavat lasten varhaiskasvatussuunnitelmat, joihin nämä on kirjattu sekä tavoitteet ammattilaisten pedagogiselle toiminnalle.

Ideoinnin ja innovoinnin ajatuksena on haastaa oppijat oppimiseen. Tämä vaatii tietoa oppijoista. Haastamisen toteuttaminen tarkoittaa myös oppimisen viemistä Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeelle (Zone of Proximal Development, ZPD). Lähikehityksen vyöhyke on toiminnan alue, jossa oppija pystyy toimimaan tuettuna ja hänen potentiaalinen oppimisensa on tällä alueella. Lähikehityksen vyöhykkeen ajatus on, että oppijoille annetaan apua, joilla heitä tuetaan etenemään omassa oppimisessa seuraavalle tasolle. Ajatuksena, että se mitä oppijaa osaa tänään tuetusti, hän osaa myöhemmin itsenäisesti. Tukea on tarkoitus antaa oppimisen sisältöjen lisäksi oppimaan oppimisen taitoihin, siihen miten oppija pystyy oppimaan itsenäisestikin asioita. Tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien oppiminen ja laajentaa oppijoiden kapasiteettia. Vygotskyn mukaisesti opetuksen pitäisi suuntautua lähikehityksen vyöhykkeelle ja opetuksen olisi pyrittävä laajentamaan sitä. Opetuksessa ammattilaisten tarkoituksena on luoda rakennustelineitä (scaffolding), joiden avulla haastetaan oppijoita kiipeämään hieman heidän nykyistä taitotasoaan korkeammalle tasolle tarjoamalla heille sopivasti haastavia tehtäviä ja toimintaa. Kun haasteet ovat sopivassa suhteessa oppijoiden kykyihin, he oppivat paremmin kuin jos tehtävät olisivat taitotason alapuolella tai liian paljon taitotaso yläpuolella

Ideointi, innovointi ja oppimiseen innostaminen tarvitsee toteutuakseen tuekseen vasujen sisällöt ja sieltä toiminnan valitsemisen: mitä tehdään. Miten valittuja asioita tehdään, vaatii puolestaan lähikehityksen vyöhykkeen pohtimista. Miten opetus toteutetaan: onko se aikuiselta lapselle suuntautuvaa vai kenties vertaisoppimista, missä toinen lapsi opettaa toista lasta. Toteutetaanko opetus sanallistamisella? Pyritäänkö jotain asiaa selkeyttämään ja lisäämään ymmärrystä aiheesta? Kokeillaanko yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua? Millaisia oppimisstrategioita tarvitaan? Toimitaanko yhdessä vai tarvitaanko itsenäistä työskentely? Miten lasten vahvuudet huomioidaan toiminnassa? Miten lasten ideat ja aloitteellisuus pääsevät esille? Miten lasten mielenkiinnon kohteet on huomioitu. Miten lasten aktiivisuutta ja toimijuutta tuetaan toiminnassa?

Suunnitteluun kuuluu aina mitä ja miten kysymysten lisäksi miksi-kysymys. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, joille varhaiskasvatussuunnitelman perusteet antaa pedagogisen vastuun, on osattava perustella valittua ja toteutettua toimintaan: miksi tehdään ja toimintaan valitulla tavalla. Miksi kysymyksen vastaukset pitää löytää ohjaavista asiakirjoista, vasuista. Yksi peruskysymys, johon omia valintoja on hyvä aina peilata on, miten suunniteltu toiminta palvelee lapsen etua?

Kootusti suunnittelusta: Miten teillä tuetaan jokaista lasta omalle lähikehityksen vyöhykkeelle vasun sisällöt huomioiden, siten, että lapsen etu toteutuu? Onko toiminnan suunnittelu linjassa OOODI:n kanssa? Onko suunnittelun pohjalla riittävästi tietoa oppijoista? Miten osallisuus mahdollistuu? Miten oppimisympäristöjä suunnitellaan? Miten toimintaa dokumentoidaan ja reflektoidaan? Miten toiminnan sisällöt suunnitellaan lapsen oppimisen näkökulmasta? 

 

LÄHTEET:

Alanen, R. 2000. Vygotsky, van Lier ja kielenoppiminen: sosiokulttuurinen viitekehys kielellisen tietoisuuden ja vieraan kielen oppimisen tutkimuksessa. Teoksessa Kalaja, P . & L. Nieminen (toim.) 2000. Kielikoulussa – kieli koulussa. A F i n L A n vuosikirja 2000. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisu ja no. 58. Jyväskylä. s. 95–120. 

Hujala, E., Puroila, A-M., Parrila-Haapakoski, S. & Nivala, V. 1998. Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus 90 Oy. Jyväskylä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

 

Teksti: Outi Moilanen, kuvat: Varhaista Aikaa

 

Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös blogin aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa. 

Toivomme, että OOODI-sarja on avannut varhaiskasvatuksen suunnittelua riittävän monipuolisesti ja toivottavasti sen antaa ymmärrystä myös varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelu, arviointi ja kehittämisajan tarpeellisuudesta. 

 

*************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************