OOODI – D niin kuin dokumentointi

 

Pedagoginen dokumentointi on havainnointiin perustuva työmenetelmä, mutta myös ajattelutapa. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoituksena on tehdä varhaiskasvatusta näkyväksi ja tuoda tietoisuuteen niin lasten kuin ammattilaistenkin toimintaa ja toimintakulttuurin vuorovaikutusta. Pedagogisen dokumentoinnin kautta suunnittelun perusta, lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, tulee näkyväksi. Sen tarkoitus on auttaa toteuttamaan varhaiskasvatusta lapsilähtöisesti.

Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella ja monipuolisella tavalla. On hyvä myös muistaa vasun velvoite, että lasten leikkiä tulee havainnoida ja dokumentoida, joten ammattilainen ei voi ulkoistaa itseään lasten leikeistä. Kun leikkiä havainnoidaan, voidaan saada näkyviin lapselle merkitykselliset asiat ja lapset voivat tulla paremmin nähdyiksi ja kuulluiksi kuin muissa toiminnoissa. Leikin havainnointi myös lisää ammattilaisten ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan.

Erityisen tärkeää dokumentoinnissa on keskittyä olennaisiin dokumentteihin ja dokumentointiin. Tämä vaatii ajoittain pysähtymistä ja dokumentoinnin tarkastelua kuten, millaista dokumentointia ryhmässä käytetään ja miksi. Miten dokumentointi tukee lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen tukemista varhaiskasvatuksessa? Taltioidaanko arjesta tuotoksia vai pedagogiikkaa?

 

Arvioitavaksi:

• Mitä arjessa dokumentoidaan ja miten?
• Miksi olemme valinneet nämä dokumentointi tavat? Tukevatko ne meidän työtämme ja miten?
• Mikä on toiminnan kannalta olennaista dokumentointia?
• Millaisia meidän lasten vasut ovat?
• Millaisia dokumentteja meillä on vasujen kirjaamisen tueksi?
• Mitä lasten vasuihin on kirjattu? Miten kirjaukset toteutuvat arjessa?
• Miten dokumentointi tukee vasujen toteutumisen arviointia?
• Miten dokumentointi linkittyy vasuihin, sisältöihin, tavoitteisiin?
• Kuinka suunnitelmallista ja toistuvaa dokumentointi on?
• Miten dokumenteissa näkyy lasten oppiminen prosessissa?
• Kuka toteuttaa dokumentointia ja miksi?
  

 

On hyvä muistaa, että pedagoginen dokumentointi on prosessi, joka koostuu havainnoinnista, dokumentoinnista, tulkinnasta (reflektoinnista) sekä toiminnan muokkaamisesta. Dokumentointi liittyy kiinteästi myös ammattilaisten reflektointiin. Dokumentointia tarvitaan, jotta meillä olisi aineistoa, jonka avulla voidaan omaa muistia luotettavammin reflektoida toimintaa. On silti hyvä muistaa, että dokumentointi on aina tulkintaa kuten myös reflektointi. Dokumenttien ja reflektoinnin avulla voidaan muodostaa ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta, sillä reflektointi on toimintaa, jolla pyritään jäsentämään ja oppimaan tapahtuneesta, mahdollisesti löytämään uusia näkökulmia asiaan.

Reflektointi mahdollistaa suunnittelun, yhteistoiminnan ja pitkän aikavälin tavoitteet. Usein reflektio on miksi-kysymysten äärellä toimimista: miksi joku tai jonkin asia toimii siten kuin toimii. Kognitiivinen käyttäytymistiede nostaa esille ajattelun kolmion: ajatus, tunne, toiminta. Me emme tee jotain, ellei mielemme niin ohjaa, eli toiminnassa ensin tulee ajatus, sitten tunne ja kolmanneksi toiminta. Tästä syystä reflektiota tarvitaan. Meidän pitää olla tietoisia siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme ja pystyttävä ammattilaisina perustelemaan toimintamme teoria-käytäntö - akselilla. Ammattilaisina meidän pitää pystyä seisomaan tekojemme takana ja siihen tarvitaan pedagogista reflektointia arjen toiminnoissa ja toiminnoista. Syy-seuraussuhteinen ymmärtäminen toiminnan ja siinä nähtyjen tulosten välillä mahdollistaa toiminnan suunnan kohdentamisen haluttuun suuntaa. Oman ajattelun, tunteiden ja toiminnan tarkastelu lisää itsetuntemusta sekä ymmärrystä omista vahvuuksista ja kehittämisen alueista.

Reflektoitavaksi tiimissä (ja minä muodossa myös henkilökohtaisesti):

• Missä me olemme tiiminä onnistuneet?
• Missä olisimme voineet onnistua vielä paremmin?
• Mikä meitä juuri nyt mietityttää arjessa?
• Millaisia tunteita lapsiryhmä meissä herättää ja miksi?
• Miksi toimimme lapsiryhmän kanssa siten kuin toimimme?
• Mitä positiivisia asioita ryhmässämme on juuri nyt havaittavissa?
• Mitkä ovat niitä onnistumisia ja hyviä asioita, joita meidän pitäisi jatkaa ja vahvistaa entisestään?

 

LÄHTEET:

Ahteenmäki-Pelkonen, L., Lehto, L. & Mezirow, J. 1995. Uudistava oppiminen – kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa.

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä. Helsinki: Gummerus.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2018:3a.

 

teksti: Outi Moilanen, kuvat:Varhaista Aikaa

 

Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen OOODI-työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttään. Voit lähettää myös sähkäpostia varhaista.aikaa@gmail.com. Työkalua voit kommentoida myös blogin aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa. 

 

*************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************