OOODI-suunnittelun työkalu

Oodi on lyyrinen runo tai ylityslaulu. Kolmen o:n ooodi on puolestaan varhaiskasvatuksen suunnitteluun tarkoitettu, monipuolisesti suunnittelua avaava ja tukeva työkalu.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018,13) mukaan kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta ja niiden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajilla. Mutta opettaja ei suunnittele ja toteuta yksin, vaan varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat, sosionomit, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö, suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018,13.) Varhaiskasvatuksen opettajille tämän vastuun kantamiseksi on työehtosopimuksessa sovittu keskimäärin 13% osuus viikkotyöajasta suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin, niin kutsuttu noin viiden tunnin SAK-aika viikossa. Se tarkoittaa, että heidän työajastaan noin viisi tuntia viikossa ei ole lapsiryhmätyötä verrattessa esimerkisi varhaiskasvatuksen lastenhoitajien työhön, joka on kokonaisuudessaan lapsiryhmätyötä, toki pois lukien sovitut toimintatavat ja rakenteet kuten palaverit, joita eri toimintayksiköihin on luotu. 

Käsitys siitä, mitä opettajat suunnittelevat ei aina ole selvää varhaiskasvatuksessa eikä myöskään se, mitä suunnitellaan yhdessä tiiminä tai työyhteisönä. OOODI on tähän suunnittelun avaamiseen tarkoitettu työkalu, jonka avulla voidaan päästä paremmin kiinni yhteiseen suunnitteluun ja avata sitä, mitä kaikkea suunnittelu oikein on ja mihin suunnittelussa pitäisi kiinnittää huomiota.

OOODI-suunnittelutyökalun tarkoitus on saada aikaan konstruktivistisesti sekä pedagogisesti linjakasta vasun mukaista suunnittelua. Työkalun tarkoituksena on koota tietoa ja taitoja mahdollisimman hyvän oppimisen takaamiseksi ryhmässä ja osallistaa kaikki ammattilaiset yhteiseen vasun mukaiseen suunnitteluun. Työkalu tähtää suunnittelun perspektiivin laajentamiseen, jotta varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisuus voisi toteutua ja toiminnassa voitaisiin edistää vasun  mukaisesti lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. 

OOODI – suunnittelutyökalu koostuu viidestä osa-alueesta:

1. oppijat
   
2. oppimisympäristö
3. osallisuus
4. dokumentointi
5. ideointi, innovointi, innostaminen

Työkalu ei ole perinteinen, "mitä tehdään, miksi tehdään, miten tehdään", mutta se sisältää perinteiseen suunnitteluun kuuluvat kokonaiselementit. OOODI:ssa keskitytään ensin perustan luomiseen, ennen kuin aletaan pohtia mitä oppimisen aluetta valitaan toimintaan ja miten ja miksi tämä valinta tehdään. Itse asiassa sisällöllinen osuus tulee mallissa vasta viimeisenä. 

Työkalu painottaa ensin oppijoita: Millaisia lapsia meillä on ryhmässä? Mitkä ovat heidän tarpeet ja mielenkiinnon kohteet? Mitä tavoitteita pedagogiselle aikuisten toiminnalle on heidän vasuihinsa kirjattu?

Oppijoiden jälkeen mielenkiinto kohdistuu oppimisympäristöön. Millaisia ovat meidän fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, pedagogiset ja teknologiset oppimisympäristöt? Usein arjessa voidaan pohtia tiloja: millaisia leikkitiloja meillä on ja järjestellä huoneita huonekaluinen sen mukaan, Toimintaa suunniteltaessa usein myös mietitään missä toimintaa toteutetaan: ollaanko sisällä vai ulkona ja missä ulkona ollaan. Fyysisiä oppimisympäristöjä olemme ehkä oppineet eniten muokkaamaan ja huomioimaan arjessa osa suunnittelua. Mutta oppimisympäristö on käsitteenä paljon laajempi. Muun muassa psyykkisellä ja sosiaalisella ympäristöllä on paljon merkitystä siihen, millaista oppimista tapahtuu: kohdataanko jokainen lapsi yksilönä, kuinka sensitiivisiä ja läsnäolevia aikuiset ovat.

Kolmas o työkalussa viittaa osallisuuteen. Osallisuus-terminä nousee vasusta, mutta mitä sillä tarkoitetaan varhaiskasvatuksen arjessa. Millaisia keinoja meillä on osallisuuden toteutumiseen? Missä tilanteissa osallisuus ilmenee? Keitä osallisuus koskettaa?

Oppijoiden, oppimisympäristön ja osallisuuden lisäksi tarvitaan dokumentointia, jotta meillä olisi aineistoa, johon reflektoida toimintaa. Vasu toteaakin, että pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Olennaista dokumentoinnissa on keskittyä olennaisiin dokumentteihin. Tämä vaatii ajoittain pysähtymistä ja dokumentoinnin tarkastelua kuten, millaista dokumentointia ryhmässä käytetään ja miksi. Miten dokumentointi tukee lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sen tukemista varhaiskasvatuksessa?

Vasta viimeiseksi sukelletaan perinteisiin suunnittelun pariin: mitä asioita oppijat juuri nyt tarvitsevat? Mikä haastaisi heitä oppimaan? Mikä vastaisi heidän tarpeisiinsa ja mielenkiinnon kohteisiin vasun sisällöistä ja tavoitteista? Ideointi, innovointi ja innostaminen pohtivat sitä, mikä olisi sisällöllisesti juuri se, mihin meidän pitäisi lasten kanssa painottaa sisällöillistä toimintaa.  Pohdinnassa tulevat olennaiseksi oppimisen osa-alueet, jotka auttavat monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten vasuista nousevien pedagogisten tavoitteiden kanssa.

OOODI-työkalulla pyritään oppimisen edistämisen suunnitteluun: pedagogisten tavoitteiden suunnittelua, rakenteiden hahmottelua ja toiminnan monipuolista suunnittelua, jotta pedagogisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Suunnittelun taustalla ja päähenkilöinä ovat lapset ja heidän yksilölliset tarpeet, joita jatkuvasti selvitetään muun muassa havainnoimalla, dokumentoimalla, keskustelemalla huoltajien kanssa. Ensin suunnittelussa tulisi luoda perusta, rakenteet: keitä meidän lapset ovat, millaisia toimintatapoja meillä aikuisilla on, mihin me aikuiset sitoudumme työssä, miten osallisuus mahdollistetaan sekä lapsille, että henkilöstölle tiimissä. Suunnittelu, arviointi ja kehittäminen vaatii myös dokumentointia ja jatkuvaa reflektointia ennen toiminnan toteuttamista, sen aikana ja sen jälkeen. Dokumentointi ja reflektointi on jatkuva prosessi. Suunnittelun tulisi myös yksittäisten hetkien sijaan ulottua kokopäivään ja myös perushoidollisiin tilanteisiin, joissa oppimisympäristön eri ulottuvuuksilla on suuri merkitystä.

Miten teillä suunnitellaan? Mitä teillä suunnitellaan?

teksti: Outi Moilanen, kuvat: Varhaista Aikaa

Ooodin sisältöjä tullaan avaamaan vielä tarkemmin blogissa, joten pysy matkassa. Mikäli sinulla heräsi jotain ajatuksia, ideoita tai kysymyksiä liittyen työkaluun, niin toivomme, että jättäisit meille viestiä. Viestin voit jättää blogin kommentointikenttää. Työkalua voit kommentoida myös aiheeseen liittyvissä postauksissa Facebookissa sekä Instagramissa.  

 

**************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************