Kateus varhaiskasvatuksen työyhteisöissä

Varhaiskasvatuksen muutoksissa ammattikuntien väliset erot hiertävät. Lakiin kirjatut muutokset ja niihin liittyvät siirtymäajat ovat tuoneet pintaan voimakkaasti työelämän epävarmuutta kuten miten käy lastenhoitajille, mikä on varhaiskasvatuksen sosionomin työtä. Muutos on kiristänyt henkilöstön välistä ilmapiiriä, erityisesti sosiaalisen median foorumeilla, jo jonkin aikaa. 

 

Mistä ristiriidat kumpuavat?

Kilpailu omasta asemasta työyhteisössä voi lisätä työntekijöiden epävarmuutta, joka voi altistaa sosiaaliselle vertailulle, mikä voi sekä edistää että heikentää työntekijän itsearviointia ja ammatillista identiteettiä. Työntekijöiden kokema kateus voi syntyä niin nykyisen aseman uhasta kuin myös ennakoidusta tulevaisuuden uhasta. Työntekijät voivat pelätä muutoksessa joutuvansa muita heikompaan asemaan työyhteisössä.

Kateus työyhteisössä

Muutoksissa myös kateus noustaa päätään. Mitä kateus oikeastaan on? Kateus voidaan määritellä monin eri tavoin. Kateus määritellään perinteisesti tunteeksi, joka syntyy, kun henkilöltä puuttuu toisen ominaisuus, saavutus tai omaisuus, jonka joko itse haluaisi tai toivoisi, että se puuttuisi toiselta henkilöltä. Toisen ihmisen todellinen tai kuviteltu paremmuus saa tuntemaan mitättömyyttä ja huonommuutta. Kateus muodostuu sosiaalisessa ympäristössä ja saa alkunsa vertailusta: toisella on jotain mitä itseltä puuttuu.

Kateutta on selitetty usein Leon Festingerin (1954) sosiaalisen vertailun teorian kautta. Sen mukaan yksilöt arvioivat kykyjään vertaamalla itseään muihin yksilöihin. Sosiaalisen vertailun kohteeksi valikoituu usein yksilö, jonka ominaisuudet ovat mahdollisimman lähellä omia ominaisuuksia. Mitä tärkeämpi kyseinen asia yksilölle on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä vertailua syntyy. Erityisesti voidaan kadehtia asioita, jotka ovat merkityksellisiä yksilön ammatilliselle itsetunnolle ja itsearvostukselle.

Kateus voi tuntua epämiellyttävänä tunteena ja turhautumisena ”miksi minä en ole saanut tai saavuttanut samaa kuin toinen”. Kateus voi johtaa katkeruuteen tai jopa vihan tuntemuksiin. Vaikka toisen saavuttama etu olisi oikeudenmukainen, se voidaan kokea epäreiluna tai kohtuuttomana. Kateus pohjautuu todelliseen tai kuviteltuun kilpailutilanteeseen, paremmuuden ja huonommuuden tunteeseen sekä kokemukseen siitä, että jollakin toisella on enemmän kuin mitä itsellä on. Kateuden taustalla on useimmiten tarve saada arvostusta ja tunnustusta muilta.

Kuka tuntee kateutta?

Jo pienet lapset tuntevat kateutta, eli se asuu meissä kaikissa. Toiset yksilöt tuntevat herkemmin kateutta kuin toiset. Kateudelle altistavia piirteitä voi olla neuroottisuus, epävarmuus, turvattomuus ja tietynlaiset temperamenttipiirteet. Kateudelle alttiit yksilöt näkevät herkemmin asiat epäoikeudenmukaisina, eikä heidän ole helppo hyväksyä toisten saavuttamia asioita. Työyhteisö on otollinen ympäristö kateudelle, sillä moni rakentaa itsetuntoaan työn kautta. Myös stressi altistaa kateudella ja stressaantuneena ongelmanratkaisu- ja arvostelukyky alkavat heiketä ja ajatukset jäävät helpommin kiertämään kehää.

Miten kateus näkyy?

Kateus heijastuu vuorovaikutuksessa monin tavoin. Se voi olla hyvin piiloista tai vuorovaikutuksessa elein, ilmein, sanoin näkyvää. Se voi olla muun muassa piikittelyä, vähättelyä, juoruilua, arvostelua, moralisointia, tiedon panttaamista, ideoiden varastamista, sosiaalista eristämistä tai vastakkaisesti kehumista ja ihailua. Kateus voi myös naamioitua kritiikiksi tai sosiaaliseksi heikentämiseksi. Sosiaalisella heikentämisellä tarkoitetaan pyrkimystä estää toista henkilöä saavuttamasta tavoitteitaan. Sosiaalinen heikentäminen on usein piiloista toimintaa, jolla pyritään estämään jonkun henkilön sosiaalista asemaa ja menestymistä työssä.

Ammattikuntien väliset erot voivat olla kateuden kohden: eri työtehtävät, erilainen palkkataso voivat aiheuttaa katkeruutta ja toisen työn kyttäämistä. Työehtosopimuksessa tai tehtävänkuvissa määritetyt tehtävät voiva aiheuttaa kateutta. Ne voidaan kokea epäoikeudenmukaisina, eriarvoistavina tai arvostuksen puutteina. Jopa lyhyempi työaika johtuen erilaisista työehtosopimuksen mukaisista syistä voi aiheuttaa närää, kuten se kun joku ei teekään 100 % viikkoa, vaan hänelle on räätälöity jotain muuta yksilön tarpeiden pohjalta. Jopa toisen sairausloma voidaan nähdä kateuden kohteena, koska silloin hän on lomalla työstä. Ihmiset voivat kateellisia hyvinkin moninaisista ja jopa hämmentävistä asioista. 

Resurssikateus

Kateus on tarttuvaa sekä yksilö, että yhteisötasolla ja se on havaittavissa vuorovaikutussuhteissa. Varhaiskasvatuksessa esiintyy ammattikuntien lisäksi myös ryhmien välistä kateutta. Koettu tunne siitä, että toinen ryhmä tai toinen päiväkoti on saanut parempia etuja, voi muuttua kateudeksi, vaikka kyse ei olisi edusta vaan työn tekemiseen liittyvästä asiasta kuten ohjaajaresurssista, joka on määritetty tietyin kriteerein saatavaksi ja toisella ryhmällä nämä täyttyvät ja omalla ryhmällä ei. Vaikka pelisäännöt olisi määritelty eduiksi koettuihin asioihin tai erilaisten palkkioiden saamiseen, voidaan silti kokea, että joku toinen on saanut jotain, mihin itselläkin olisi oikeus. Työelämässä vallitseva voimakas kilpailuhenki on erityisen altis tuottamaan kateutta silloin, kun resursseista on pulaa tai koetaan resurssipulaa. Resurssien jakaminen tai palkkiojärjestelmät ovatkin aina haastavia: hyvä tarkoitus ja oikeudenmukaisesti tavoiteltu asia voi muuttua itseään vastaan.

Kateus voi rajoittaa työyhteisön luovuutta ja sulkea pois vaihtoehtoisia näkökulmia. Erityisesti henkilöstön kokiessa kuormitusta kateudelle syntyy oiva maaperä. Se voi vähentää yhteistyön tekemistä ja saa ihmiset keskittymään tiukasti vain omaan reviiriinsä, jolloin yhteinen oppiminen ja työyhteisön kehittyminen vähintään hidastuu. Kateus voi laskea myös motivaatiota. Polttoainetta kateus saa tyytymättömyyden ja vajavaisuuden tunteesta työyhteisössä. Pahimmillaan kateus voi muuttua työpaikkakiusaamiseksi.

Tasapäistämisen haasteet

Jokaista varhaiskasvatuslakiin kirjattua ammattikuntaa tarvitaan työssä. Jokaiselle on paikkansa maailmallakin arvostetussa suomalaisessa educare – varhaiskasvatusmallissa. Tämä haastaa myös varhaiskasvatuksen johtajuutta: miten viestiä arvostusta jokaiselle ammattikunnalle, miten saada eripura pois arjesta ja työstä moniammatillisesti laadukasta. Hyvä työilmapiiri vaatii sen, että jokainen voi ammatissaan kokea olevansa arvostettu ja jokaisen työllä on merkitystä. Tasapäistäminen ei kuitenkaan ole lainkaan mukaista. Tasapäistäminen tuottaisi sen, että opetuksen-kasvatuksen ja hoidon malli ei voisi toteutua täyspainoisesti. Tasapäistävä työyhteisö estää myös luovuuden kukkimisen ja lahjakkuuksien kehittymisen. Se valtava potentiaali, minkä yksi tiimi yhdessä omistaa, jää käyttämättä. Tästä syystä ammateille on laadittu tehtävänkuvat, jotka painottavat eri asioita. Toisen työn tekeminen tuottaa päällekkäistä työtä ja tekee työstä epätehokkaan. Se, että opettajalle on määritetty suunnittelu-arviointi- ja kehittämisaikaa työehtosopimuksessa mahdollistaa työn raamien laatimisen, jonka pitäisi helpottaa muiden työtä. Se, että hoitajille kuuluu lääkehoito, poistaa yhden tärkeän muistamisen kohteen ja vastuun päivästä, erityisesti, jos on säännöllisesti lääkittäviä tai muutoin terveydellisesti seurattavia lapsia ryhmässä kuten esimerkiksi diabeetikkolapsia. On hyvä pohtia, jos ryhmässä ei olisi yhtään varhaiskasvatuslakiin kirjoitettua ammatillisesti pätevää työntekijää, miltä työ näyttäisi: kuka tekisi mitä, milloin ja miksi. 

Positiivinen kateus

Kateus ei ole pelkästään negatiivinen asia, jos se suuntautuu positiiviseen muutoksen ja toimintaan eli saa kateellisen henkilön itsensä muuttamaan toimintaansa ja kehittämään itseään. Kateus ei saa olla kuitenkaan jatkuva olotila. Kenenkään ei pitäisi jatkuvasti ylittää itseään, vaan on tärkeää löytää jo olemassa olevaa osaamista ja vahvuuksia. Kateudesta pitää myös pystyä päästämään irti. Se, että toisella on jotain enemmän, ei ole itseltä pois. Kateuskin on vain tunne, se tulee ja menee niin kuin muutkin tunteet, kun siihen ei itse tarraa väkisin kiinni. 

 

Negatiivisen kateuden poistoon (ja positiivisen kateuden luomiseen) vinkkejä:

Luo omalla toiminnallasi arvostavaa vuorovaikutusta työyhteisöön

*puhu kohteliaasti kaikille

*kehu kaveria avoimesti

*vaali yhteenkuuluvuuden tunnetta

*ole valmis auttamaan toista

 

Anna positiivista vertaispalautetta

*mitä hyvää olet huomannut toisesta ryhmästä tai toisen työntekijän tekemänä

*keskity näkemään hyvä ja anna siitä palaute

 

Käy arvokeskustelua työyhteisössäsi säännöllisesti

*yhteiset arvot ovat kateutta ehkäisevä voimavara

 

Muista hyvät käytöstavat

*tervehdi toisia

*kiitä

*pyydä tarvittaessa anteeksi

 

Tunnista kateus itsessäsi

*miksi olen kateellinen

*mistä kateus kumpuaa

*mitä sille voin itse tehdä

*miten voi kääntää negatiiviset ajatuksen positiivisiksi voimavaroiksi

 

Tunnista omat vahvuutesi ja voimavarasi

*missä olen hyvä

*mistä voin olla kiitollinen

 

Kuuntele kehoasi

*miten tunteet näkyvät ja kuuluvat kehossani?

*rentoudu säännöllisesti – hallitse ja hillitse stressiä

 

Aseta tavoite työllesi

*mikä on työssäsi olennaista

*keskustele työstä työkavereiden kanssa avoimesti ja ratkaisukeskeisesti

 

 Uskalla kulkea matkaa toisen kengissä

 *uskalla tehdä työtä yli ryhmärajojen

*uskalla kehittää työhön parempia ratkaisuja eri näkökulmista katsoen

Lähteet:

Hirvonen, J. 2021. Kateus työyhteisön vuorovaikutuksessa.Työntekijöiden näkemyksiä kateudesta ja sen heijastumisesta työvointiinasiantuntijatyössä. 

Lundell, S. 2008. Kateus työyhteisössä. Työterveyslaitos

teksti: Outi Moilanen, kuvat: Pixabay

 

**************************************

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan

 **************************************