lauantai 7. elokuuta 2021

Johtajan rooli ja osaamistarpeet

Superhero, Human, Being, Power, Alive, Present, Strong

Johtaminen on rooli, joka vaatii erilaisia taitoja. Johtamiseen ladataan paljon odotuksia, vaatimuksia, toiveita, vastuita. Välillä jopa tuntuu, että johtajilta odotetaan yli-inhimillisiä asioita. Hyvä johtaja pyrkii pitämään huolen sekä omien että alaistensa taitojen ja osaamisen kehittämisestä sekä hyvinvoinnista.

Inhimillisen työn johtaminen

Teknologistuvassa yhteiskunnassa inhimilliselle työlle on myös tilausta ja nykyaikaisen ja tulevaisuuteen katsovaan johtamiseen kuuluu ihmisten johtamisen taidot. Johtamalla ihmisiä voidaan johtaa asioita ja substanssia. Itsensä johtaminen on hyvä pohja ihmisten johtamiseen. Itsensä johtamista odotetaan jokaiselta ja johtajan yksi tehtävä on ohjata työntekijöitään tähän: tunne itsesi, tiedä vahvuutesi ja kehittämiskohteesi, jotta voit pitää huolta itsestäsi ja hyvinvoinnistasi.

Rajojen asettaminen

Itsensä johtaminen on myös rajojen asettamista: mikä kuuluu minun työhöni, mikä on yhteistä työtä ja mikä on toisten työtä. Rajojen asettaminen tehostaa myös työtä, kun ei tehdä päällekkäistä työtä. Rajoja asettamalla voidaan saada esiin myös enemmän vahvuuksia ja voidaan päästä hyötymään niistä koko työyhteisön voimin. 

Rajojen asettamisella voidaan tehostaa työtä, mutta on tärkeä myös pohtia työn ydintä ja johtajan tehtävä on pitää kirkkaana, työn ydintehtävä ja siihen liittyvät prosessit. Ydintehtävien kirkastamisessa johtajan yksi tehtävä on mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen työssä. On tärkeää pohtia millä aikatauluilla asioita tehdään, jotta päästään kiinni laatuun ja tehokkuuteen. Ihmistyössä tulokset voivat välillä näkyä todella hitaasti ja erityisesti asioissa, joissa on haasteita, toivottaisiin helpotusta nopeasti, mutta näin ei aina käy. Lyhyentähtäimen tulosten ja vaikutusten odottaminen voi turhauttaa ja siksi välillä pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja luottaa siihen, että pienillä teoilla kuten lapsen kommunikointikeinoja monipuolistaminen, tunteiden säätelyn harjoittelu tai vaikkapa perusmotoristen taitoja monipuolinen harjoittelu, hyödyttää lasta ja taitojen perusta lähtee karttumaan, vaikka se ei tapahtuisi jättihypyin vaan hitaasti etananlailla. 

Työntekijöiden kannustaminen tilanteissa, kun asiat eivät tapahdu salamanlailla on tärkeä johtamisen taito. Uskon luominen työntekijöiden taitoihin, vaikka tuloksia ei heti näkyisikään, on yksi johtamisen tehtävä. Liiaksi turhautuva työntekijä uupuu ja väsyy työhönsä nopeasti, joten työhyvinvoinnin johtaminen erilaisin keinon on tämän päivän johtajien osaamissalkkuun kuuluva asia.

Vuorovaikutus- ja tunnetaidot

Tämän päivän työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu hyvät vuorovaikutustaidot sekä taito tunnejohtamiseen. Johtaja tarvitsee tunneälyä, ja arjessa pitää kulkea tuntosarvet pystyssä ja vuorovaikutustilanteissa havainnoida, mitä tunteita hänelle yritetään viestiä sanojen lisäksi. Johtajan pitää jaksaa kuunnella ja kuulla, mitä hänelle sanotaan; olla aidosti kiinnostunut työntekijöistään. Johtajan pitää pystyä innostamaan ja innostumaan työstä, jotta myös työntekijöiden jaksamista voidaan pitää yllä. 

Johtajan yksi tehtävä on saada työntekijät oivaltamaan työn merkityksen ja tarkoituksen itselleen. Työtä tehdään paljon, joten pelkkä raha ei motivoi pidemmän päälle, vaan työltäkin odotetaan korkeampien tarpeiden tyydytystä kuten arvostuksen ja yhteisöön kuulumisen tunnetta. Siksi on myös tärkeää, että johtaja luo kulttuuria, jossa erilaiset ihmiset voivat kokea olevansa osa työyhteisöä. Erilaisuuden kohtaaminen, arvostaminen ja sen hyödyntäminen on haaste, joka vaatii työyhteisössä kaikilta panosta, ei vain johtajalta, mutta johtajan tehtävä on olla malli tähän. Johtajan pitääkin kyetä johtamaan moninaisuutta työyhteisössä ja vieläpä mahdollisimman tasavertaisesti, mikä ei ole helppoa, sillä tasavertaisuus ja tasa-arvoisuus on subjektiivinen näkemys siitä, mikä jokaisen mielestä on tasavertaista ja tässä ihmiset usein kuitenkin katsovat maailmaa omasta navasta, kokemuksistaan ja edustaan käsin.

Tarpeiden huomioiminen

Johtaminen pitää suhteuttaa henkilöstön ja organisaation tarpeen mukaan. Se vaatii kuuntelua, kysymistä, kannustamista työntekijöiden osaamisen esiin tuomiseen ja ylläpitämiseen työssä. Hyvä, avoin ja positiivinen vuorovaikutus johtajan ja henkilöstön välillä tukee työn tekemistä. ”Johtaja määrä ja me tehdään sitten sen mukaan” on vanhanaikainen ajatus. Osallisuus on tätä päivää ja kuulemalla ja kuuntelemalla muita niin johtaja työntekijää, työntekijä toista työntekijä ja työntekijä johtajaa, voidaan saada paljon parempia lopputuloksia aikaan kuin yksi puurtamalla. Plan-Do-Check-Act – prosessi kertoo, että erehdyksille on varaa ja prosesseja parannetaan, jos ne eivät toimi. Määräyskulttuurissa on helppo osoittaa sormella johtajaa sanoa, että teimme vain niin kuin käskettiin, mutta yhteisöllisessä ja osallistavassa kulttuurissa vastuu toiminnan kehittämisestä on laajemmalla työnteossa. Hyvin johdetussa työyhteisössä jokainen johtaa itseään. Siellä vallitsee keskinäinen luottamus ja asioista on sovittu yhdessä ja niihin sitoudutaan. Sopimuskulttuurin luominen, ylläpitäminen ja seuraaminen kuuluu myös johtajan tehtäviin.

Laajojen kokonaisuuksien hallinta ja läsnäolo

Johtajan työhön kuuluu moninaisia asioita ja vaatii hyvää kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Se on välillä myös pysähtymistä ja työn konkreettista määrittämistä: kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Johtajan pitää olla suunnannäyttäjä ja myös uusien tuulien haistelija ja tulevaisuuden visioija. Hyvä johtaja ei voi olla koko ajan vieressä neuvomassa ja avustamassa. Hyvä johtaja antaa työntekijöilleen tehtäviä ja luottaa siihen, että ne hoidetaan hyvin. Työn arjessa johtaja saattaa olla vaihtelevasti fyysisesti läsnä, mutta monesti silti saavutettavissa nykyteknologian kautta kuten puhelimella tai tietokoneella. Hyvän johtajan läsnäolo on ehkä enemmän jopa henkistä: tiedetään, että johtaja on, häneltä saa apua, hän neuvoo ja tukee tarvittaessa, mutta antaa tilaa työntekijälle onnistua omassa työssään itsenäisesti. Johtajan rooli on enemmänkin olla suunnannäyttäjä ja koossapitävä voima.

Muutostenjohtaminen

Jos jokin on varmaan työelämässä, niin muutos. Varhaiskasvatus on ollut muutosten allossa lakimuutosten ja ohjaavien asiakirjojen myötä. Näiden lisäksi jokaisessa organisaatiossa myllää jatkuva muutos, strategioiden, visioiden ja missioiden päivittämisenkin kautta. Tämä vaatii kaikilta muutosten sietokykyä. Johtajalta se vaatii muutosten johtamista, mikä korostuu viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Mitä paremmin muutoksista päästään keskustelemaan ja avaamaan niitä yhdessä, sen paremmin ne ehkä ymmärretään työyhteisöissä, vaikka kaikkia muutoksia ei hyväksyisikään. Muutosten myötä myös taito- ja osaamisvaatimukset ovat jatkuvassa tarkastelussa ja oman osaamisen ajan tasalla pitäminen vaatii elinikäistä oppimista ja halua oppia asioita. Hyvä johtaja arvostaa kaikkien osaamista ja pyrkii niin itsensä kuin muiden kehittämisen mahdollistamiseen. 

Kritiikin sietoa

Johtaminen vaatii hyvää itsetuntoa ja kritiikin sietokykyä. Johtajilta odotetaan johdonmukaisuutta, oikeudenmukaisuutta, luotettavuutta ja eettisyyttä ja näitä jokainen peilaa omaan maailmaansa sekä oman edun kautta. Välillä teit niin tai näin, saatat tehdä jonkun mielestä väärin päin. Työyhteisökyselyissä työyhteisön ilmapiiri voidaan nimetä todella hyväksi ja ongelmaksi lähiesimies. Johtajan yksi tehtävä on kuitenkin tehdä päätöksiä. Välillä päätöksen tekeminen ei ole helppoa, eikä miellytä työntekijöitä. Hyvä johtaja osaa kuitenkin perustella päätöksensä ja vuorovaikutuksen kautta tuoda tietoa työyhteisöön päätöksistään.

Itsensä kehittämistä

Jokainen johtaja on erilainen ja kehittämistarpeet ovat erilaisia, ja niihin vaikuttavat myös organisaatio ja sen toimintatavat sekä johdettava työyhteisö. Johtaja johtaa aina esimerkillään ja siksi on tärkeää myös johtajien reflektoida omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan johtajana. 

Mitkä näistä taidoista ovat sinun vahvuuksiasi:

  • itsetuntemus ja itsensä johtaminen
  • vahva substanssiosaaminen
  • hyvinvoinnin ja turvallisuuden turvaaminen
  • tavoitteiden ja sopimusten asettaminen ja niiden seuranta
  • hyvät vuorovaikutustaidot
  • hyvä visiointikyky ja taito ohjata kohti visiota
  • empaattisuus ja tunneälykkyys, myös omien tunteiden ja rajojen tunnistaminen
  • keskeneräisyyden, epävarmuuden ja kritiikin sietokyky
  • erilaisuuden sietokyky, ymmärtäminen ja hyväksyminen
  • johdonmukaisuus omassa toiminnassa
  • luovuus – erityisesti ongelmanratkaisutaitona
  • resilienssi
  • positiivinen asenne
  • halua oppia uutta
  • sitoutuminen sovittuihin asioihin
  • delegointitaito
  • rehellisyys
  • uskallus myöntää virheet
  • eettisyys
  • ajanhallinta
  • kyky innostaa ja motivoida muita
  • ihmislähtöinen muutosten johtaminen
  • kokonaisvaltaisesta omasta hyvinvoinnista huolehtiminen
  • kokonaisuuksien hallinta
  • verkostoituminen, tukiverkon ylläpitäminen

Loppujen lopuksi johtaminen on koko työyhteisön asia

Työyhteisön toimivuus ja tavoitteisiin pääseminen eivät ole vain johtajien vastuulla. Johtaminen on koko työyhteisön asia. Jokaiselta vaaditaan aktiivisuutta, jotta asiat toteutuvat laadukkaasti ja tavoitteiden suuntaisesti. Jokaiselta vaaditaan halua sitoutua yhteiseen päämäärään. Jokaiselta vaaditaan kykyä toimia yhteisen hyvän eteen. Johtajuus vaatii vahvaa toimijuutta koko työyhteisöltä - osaan - pystyn- teen.

 

teksti: Outi Moilanen, kuva:Pixabay

 

**************************************


Teksti kuuluu blogin sarjaan "Johtotyö", jossa käsitellään varhaiskasvatuksen johtamiseen liittyviä teemoja.

Kirjoittaja on muun muassa kasvatustieteen maisteri, ammatillinen opettaja, varhaiskasvatusyksikön johtaja.

 

 

 

 

*************************************

 

Löydät blogin myös:

Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramista @varhaista.aikaa 

Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan 


***************************************


2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä. Paljon hyödyllistä tekstiä. Sanoisin, että omia vahvuuksiani on varmasti verkostoituminen sekä virheiden myöntäminen. Koen ne helpoiksi. Johtajuuden kehittäminen on kuitenkin aina sellainen, jota on hyvä kehittää, koska se sisältää myös niin monia osa-alueita. Meillekin tulossa johtokoulutus lähiaikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saana viestistäsi. Hienoa, että olet pohtinut omia vahvuuksiasi ja tunnistat ne. Kiva myös kuulla, että koulutusta on tulossa. Jatkuva itsensä ja osaamisen kehittäminen on tätä päivää. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.