Varhaiskasvatuksen päivittäisjohtaminen

Stick Kids, Kids, Doodle, Cartoon, Hand Drawn, Children

Hyvä varhaiskasvatuksen johtaminen tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta ja tukee työhyvinvointia. Se vaatii sekä asioiden (management) että ihmisten johtamista (leadership) ja usein näiden vuorovaikutuksen johtamista eli johtamisessa yhdistyy vastuu ihmisistä ja arjen asioista.

Mitä varhaiskasvatuksessa lähijohtajat sitten oikein tekevät tai mitä heidän pitäisi tehdä? Päiväkodin johtajan pätevyys määritellään varhaiskasvatuslain 31 §, mutta työtehtävät määritetään organisaatioiden tehtävänkuvauksissa, joihin kirjataan muun muassa työn vaatimukset, tehtävät ja vastuut. Tehtävänkuvaus ei välttämättä määrittele asioiden ja ihmisten johtamisen painoarvoja, vaan työ itsessään saattaa painottaa näitä asioita eri tavoin riippuen työn määrästä ja laadusta.

2004 Kirsti Karila jakoi päiväkodin johtajien tehtävät viiteen osa-alueeseen:

hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden johtaminen
palveluorganisaation johtaminen
työorganisaation johtaminen
osaamisen johtaminen
varhaiskasvatuksen asiantuntijana toimiminen

Nämä kaikki viittaavat tavalla tai toisella pedagogiseen johtamiseen varhaiskasvatuksen kontekstissa ja pitkälti ihmisten johtamiseen. Ihmisten johtamisessa päiväkodin johtajan tärkein tehtävä on pyrkiä erilaisin keinoin edistämään koko työyhteisön sitoutumista laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Se vaatii rakenteiden rakentamista ammatilliseen keskusteluun. Se vaatii muun muassa toimintakulttuurin kehittämistä ja arvioimista, osaamisen jakamista. Se vaatii pedagogiikan johtamista jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 24-25.)

Työssään päiväkodin johtaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija, jonka kuuluu tuntea yleisesti työelämään sekä varhaiskasvatukseen liittyvä lainsäädäntö ja niihin liittyvät asetukset, sopimukset, ohjeistukset. Varhaiskasvatuksen asiantuntijana tänä päivänä johtajan pitäisi seurata tutkimuksia sekä ehkä olla myös tulevaisuusorientoitunut eli nykyisyyden lisäksi pitäisi olla tuntosarvet myös tulevaisuuteen ja seurata tulevaisuuden ennakointia pysyäkseen ajan hermolla. Asiantuntijana päiväkodin johtajan tehtävä on tuoda näitä asioita myös työyhteisön tietoon sekä yhteiseen keskusteluun.

Pedagogiikan lähtökohta on henkilöstön vastuuttaminen laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Se on myös osaamisen johtamista sekä työyhteisön johtamista. Ammattilaisten saama peruskoulutus luo pohjan ammatilliselle kehittymiselle, joka jatkaa kehittymistä arjen työssä. Luottamus henkilöstön kykyihin ja taitoihin on osa osallisuutta ja tätä 2000-luvun johtajien pitäisi toteuttaa. Johtajilla ei ole taikasauvoja ongelmien poistamiseen, mutta yhdessä henkilöstön kanssa asioille voi löytyä keinoja, jotka helpottavat elleivät kokonaan voi poistaa ongelmia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstöstä huolehtiminen vaatii aitoa kiinnostusta heistä, hyvää vuorovaikutusta, arvostuksen esille tuomista, luottamuksen osoittamista, innostamista sekä jokaisen vahvuuksien hyödyntämistä.

Palveluorganisaation johtamisen voi varmasti tulkita monin, mutta pedagogisesta näkökulmasta katsottuna sen voi nähdä asiakkaiden johtamisena suhteessa pedagogiikkaan eli käytännössä esimerkiksi pedagogiikan avaamista asiakasperheille, lapsen edun ensisijaisuuden esillä pitämistä työyhteisössä ja asiakastilanteissa.

Girl, Confident, Portrait, Cartoon

Päiväkodin johtajan työpäivään mahtuu myös vaihteleva määrä asioiden johtamista. Johtajalla on arjen toimintavastuu työn sujumisesta, käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa työvuorojen laatimista ja sijaisten järjestämistä. Se on aikatauluttamista mutta myös työn tavoitteiden kirkkaana pitämistä. Johtaja joutuu toimimaan hänelle annetun budjetin raameissa, joten asioiden johtamiseen liittyy myös talouden tasapainossa pitämistä budjetin osalta. Johtaminen on myös valitun organisaatiostrategian mukaan johtamista ja sen kirkastamista myös työyhteisöön. Arjen toimintavastuuseen kuuluvat myös turvallisuusasiat, joihin kuuluu muun muassa asiakirjojen päivittämistä, turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, rakennusten vika-asioiden eteenpäin viemistä.

Johtajan pitää myös pystyä tänä päivänä muutosten hallintaan ja olla muutosjohtaja. Johtajan pitää olla taitava vuorovaikuttaja ja viestijä. Hänen pitää pystyä määrittelemään kehittämistavoitteita ja avaamaan niitä työyhteisössä. Johtajan pitää ymmärtää muutosvastarintaa ja siihen liittyviä tunteita ja olla valmis kohtaamaan niitä työssään. Muutosvastarinnassa asioiden johtaminen vaatiikin myös ihmisten johtamista.

Joskus asioiden johtaminen on myös ihmisten johtamista. Johtajan pitää olla kiinnostunut ihmisistä. On tilanteita, joissa johtajan on puututtava työntekijän toimintaan, otettava puheeksi asioita, jotta työn tavoitteet voidaan taata sekä tukea työntekijän työkykyä. Ihmisistä huolehtiminen asioiden johtamisena tarkoittaa esimerkiksi sopimusten laatimista työsopimuksista lähtien, palkkojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta, poissaolojen tarkastelua ja hyväksymistä, lomien sekä muiden poissaolojen ajoittamista ja hyväksymistä sekä yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja työterveyden kanssa.

Johtaakseen hyvin työyhteisöä päiväkodin johtajan pitää pystyä myös itsensä johtamiseen. Se tarkoittaa omasta hyvinvoinnista huolehtimista, omien kehittymisalueiden tunnistamista, valmiutta jatkuvaan oppimiseen, ajankäytön hallintaa, suunniteltua yhteistyötä kollegoiden kanssa sekä tarvittaessa tuen ja avun hakemista muilta. Usein johtajat tekevät kaikkensa työyhteisön eteen. Tämä pitäisi kuitenkin olla kaksisuuntainen tie. Eli ei vain mitä johtaja voi sinun eteesi tehdä, vaan mitä myös sinä voit tehdä johtajasi eteen.

People, Cartoon, Social Distance

Harva meistä kirjaa omaa työpäiväänsä ja siihen kuuluvia tehtäviä ylös. Moni yllättyisi varmasti myös niistä tehtävistä, joita listalle tulisi. Suuri osa päiväkodin johtajista on ollut osa henkilöstöä aikanaan ja tietää, mitä henkilöstön tehtäviin kuuluu. Toki henkilöstö voi tehdä paljon asioita, jotka ehkä voisi hoitaa joku muu, jos ne kirjattaisiin näkyviin ja käytäisiin niistä keskustelua työyhteisössä. Toisaalta aina henkilöstökään ei tiedä, mitä kaikkea oma esimies tekee päivän aikana (tai jopa työpäivän päätyttyä), että arki sujuisi ja voisi tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta. Toisen kengissä kulkeminen avartaa usein maailmaa ja siksi on myös esimiehiä, jotka käyvät ryhmissä katsomassa mitä sinne kuuluu ja tarvittaessa auttavat tiukoissa tilanteissa. Johtajan paikalle pääseminen edes sijaisena on harvinaisempaa ja moni siihen ei edes halua, sillä vaatimuksia on lait ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteetkin täynnä ja monen johtajan työtaakka on todella suuri lukuisten yksiköiden ja suuren henkilöstömäärän vuoksi.

Johtajan paikka ei ole kiitollinen paikka. Moni on siihen työhön vain ajatunut uransa varrella. Huonoista johtajista löytyy varmasti pitkä lista ja kokemus huonoista johtajista voi johtaa jopa alan vaihtoon, sillä toisen tekemä huono työ vähintäänkin turhauttaa. Hyviäkin johtajia varhaiskasvatuksessa on, uskon, että suurin osa meistä on heitäkin urapolullaan kohdannut ja jos ei, niin toivottavasti tulee kohtaamaan. Ja jos johtajan tehtävä on tehdä varhaiskasvatuksesta laadukasta ja hyvää, niin toisaalta eikö työyhteisön tehtävä ole ohjata johtajaa laadukkaaseen työhön. Joskus esimerkiksi ihan yksinkertainenkin kysymys ”Mitä sinulle kuuluu” saattaa kääntää kelkkaa ja työyhteisön vuorovaikutusta positiivisempaan suuntaan, sillä jokainen meistä haluaa tulla huomatuksi ja kokea olevansa tärkeä osa työyhteisöä, niin työntekijät kuin johtajatkin.

Lähteitä:

Päiväkodin johtaja on monitaituri. 2004. Lastentarhanopettajaliitto.

Työturvallisuuden perusteet. Työturvallisuuskeskus. nd.

Varhaiskasvatuslaki 540/2018.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018.

teksti: Outi Moilanen, kuvat: Pixabay

**********************************************