Ennen vanhaan kalenteria ja aikaa määrittivät auringon lasku,
kuun nousu, kevään eteneminen sekä syksyn tulo. Suomalaisessa
maatalousyhteiskunnassa luonto määräsi, mitä töitä tehtiin ja milloin. Hämäränhetki
oli se aika, kun näki vielä tehdä töitä. Silloin kokoonnuttiin yhteen tupiin ja
pimeässä tai päreen valossa tehtiin muun muassa puu- ja käsitöitä sekä
kerrottiin tarinoita. Tarinoita ja satuja kerrottiin oikeasta ja satumaailmasta,
joskus tarinat olivat jopa hieman pelottavia. Nämä hetket olivat yhteisen kulttuurin
välittämistä.
Hämäränhyssy on yksi määritelmä auringon laskusta alkavalle hämärälle.
Jotkut kutsuvat aikaa myös siniseksi hetkeksi. Hämäränhetki pystytään
määrittämään tarkasti auringonlaskun mukaan. Hämärän aikana valaistus tulee
ilmakehästä sirottuvasta valosta ja isoimmat planeetat ja tähdet voi silloin jo erottaa
taivaalta. Hämärän pituus on aamulla ja illalla päivittäin sama, mutta se
vaihtelee paikan ja vuodenaikojen mukaan. Auringon nousun, laskun ja hämärän
keston Suomessa voi laskea ilmaisen ohjelman avulla netissä
Hämäränhyssyn viettäminen varhaiskasvatuksessa sopii
kulttuurin ja historian välitykseen. Se on taustaltaan neutraalimpi kuin
halloween, kekri, pyhäinpäivä tai joulu. Oppimisen osa-alueista se linkittyy ”Minä ja meidän yhteisömme ” -osa-alueeseen. Tämä osa-alue painottuu eettiseen
ajatteluun, katsomuskasvatukseen, lähiyhteisön menneisyyteen, nykyisyyteen ja
tulevaisuuteen sekä mediakasvatukseen. Minä ja meidän yhteisömme linkittyy vahvasti ajattelun ja
oppimisen osa-alueeseen ihmettelyn, maailman tutkimisen, eri ilmiöiden,
kysymisen ja kyseenalaistamisen, erilaisten ratkaisujen keksimisen sekä yhteiseen
pohdinnan kautta.
Keinoja
toteuttaa Hämäränhyssyä ovat muun muassa sadut, musiikki, kuvataide, leikki,
draama, erilaiset mediasisällöt. Se sopii hyvin pimeän ajan teemaksi tai
projektiksi. Pimeän ajan teemana se sopii tunteiden käsittelyyn, erityisesti
pelkojen ja ilojen käsittelyyn: mitkä asiat tuottavat iloa, mitkä asiat
pelottavat.
Musiikissa
voidaan kuunnella ja tehdä erilaisia ääniä ja pohtia, millaisia tunteita ne
herättävät. Musiikin avulla voidaan tehdä tästä myös tunnepiirtämistä tai –
maalaamista, jolloin äänien tai musiikin kuulemisen jälkeen piirretään tai
maaltaan paperille, miltä äänet tuntuivat. Äänien teossa voidaan käyttää oikeita
soittimia ja harjoitella niiden käsittelyä samalla, kehosoittimia tai
esimerkiksi luonnosta löydettäviä soittimia tai ääniä. Äänien nauhoittaminen ja
kuunteleminen puhelimella tai iPadillä on lapsille kiehtovaa tekemistä. Näitä
ääniä voi yhdistää myöhemmin vaikkapa itsetehtävään animaatioon. Hämäränhyssyyn
voidaan viritellä muun muassa Ellan ja Aleksin ”Hämärän hyssy” – kappaleella. Aija Leinosen Saahinkaisen samettiviitasta voi myös poimia tunnelmaa sopivaa
musiikkia.
Kuvataiteessa,
askartelussa, kädentaidollisissa töissä voidaan työstää pelkoja: mitkä asiat
pelottavat lapsia? Näitä pelkoja voidaan käsitellä kädentaitojen kautta. Voidaan
muun muassa askarrella hämähäkkejä ja niiden verkkoja tai askarrella kilttejä mörköjä.
Hamahelmillä voidaan harjoittaa hienomotoriikkaa ja hahmottamista tekemällä
kummituksia tai hämähäkin verkkoja. Hämähäkille voidaan rakentaa verkkoja myös verkkopalloista,
joita voi käyttää myöhemmin muuhunkin koristeluun. Hämähäkin verkot syntyvät helposti myös leikkaamalla paperista
kuten paperitähdet.
Kädentaitojen
töitä voidaan käyttää myös muilla ilmaisun alueilla kuten varjoteatterissa
rekvisiittana tai yleisesti tarinan kerronnan tai sadutuksen pohjana. Myös
loruttelua ja riimittelyä voidaan toteuttaa teeman mukaisesti. Pimeään aikaan
ja pimeän pelkoon luettaviksi kirjoiksi sopii esimerkiksi Anneli Kannon ”Paavo
Virtanen ja Pimeys” tai Norbert Landan ja Tim Warnes:in ”Suuri hirviöjahti”.
Varjoteatterin
avulla voidaan tutkia valoa ja varjoa ja tarkastella millaisia varjoa
tavalliset arjen esineet saavat tai miltä lasten omat varjot näyttävät. Kuvaamalla
varjoteatterin esitykset nähtyihin varjoihin voidaan palata myöhemminkin.
Hämäränhyssyn
perinteisiin kuulunut sadunkerrontaa kannattaa käyttää myös hyväksi. Tarinoiden
sankarit voidaan myös kutsua hämäränhyssyn juhlaan, jolloin lapset saavat
pukeutua sankariensa tavalla tai muulla haluamallaan tavalla ja näitä
pukeutumisia käytetään hyväksi leikin eteenpäin viemiseen ja satujen uudelleen
kirjoittamiseen. Pukeutumisleikit ovat monelle tärkeitä ja satujen kautta niitä
voidaan liittää varhaiskasvatuksen arkeen muutoinkin kuin kalenteriin
kirjattujen juhlien kuten halloweenin, pääsiäisen tai vapun kautta.
Pimeää
voidaan käyttää hyväksi myös leikeissä. Pimeän aikaan pihalle tai pimennettyyn
tilaan sisällä voidaan luoda heijastinrata, joka kuljetaan läpi taskulampuilla
heijastimien viitoittamaan polkua pitkin. Toinen vaihtoehto on piilottaa heijastimet
rajatulle alueelle ja niitä etsitään yhteiseen koriin taskulamppujen avulla. Heijastinrata
toimii myös esimerkiksi joulunpolun neutraalina korvaajana. Heijastin kankaasta
ja huovasta voidaan tehdä myös omia heijastimia.
Jotkut
yhdistävät hämäränhyssyn myös tanskalaiseen ”hyggeilyyn” eli leppoisaan
kotoiluun, jolloin hämäränhyssyä voidaan viettää myös ”pyjamabileiden” avulla
eli pukeutumalla yöasuihin päivän ajaksi ja kehittämällä teemaan tämän
ympärille. Sisältöinä voi olla vaikkapa villasukkaluistelua, ”tyynysotaa”,
löhöilyä ja kirjojen lukemista isossa ”laiskan linnassa” eli isossa
tyynykasassa.
Hämärässä
ja pimeässä on monta ainesta varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitteluun ja
toteutukseen. Tässä suunnittelussa lapset on helppo ottaa mukaan. Se vaatii
toki ajan järjestämistä lasten havainnointiin sekä kuunteluun. Aikaa tällaiseen
projektiin kannattaa antaa ja vaikkapa ottaa koko kuukauden teemaksi. Tiukalla
aikataululla projektista tulee vain suorittamista ja oppiminen jää
toisarvoiseksi.
”Hä-hä-hämärä. Hämärässä hämähäkki.
Pi-pi-pimeässä. Piilossa verkossansa.
Pe-pe-pelottaa. Pieni hämähäkki.
Ku-ku-kutittaa. Verkko hämähäkin.
Hö-hö-höpötys. Se oli vain villalanka.”
- Varhaista Aikaa-
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Blogin löydät myös Facebookista "Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa"
sekä Instagramista @varhaista.aikaa
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Hieno vanha sanonta..joka tuli sähkönsäästämisen yhteydessä lapsuudesta mieleen😊.
VastaaPoista