Matemaattisen
ajattelun toinen osa käsittelee mittaamista, sijainti- ja suhdekäsitteitä, tilan ja tason hahmottamista, kappaleita
ja muotoja, geometristä ajattelua ja aikakäsitteitä. Osan yksi löydät täältä.
Mittaaminen,
sijainti- ja suhdekäsitteet
Arjessa
on paljon mitattavaa. Lasten kanssa on hyvä pohtia, mikä on mittaamisen idea: Kuinka monta kertaa mitta sisältyy
mitattavaan ja mikä on arvion ja mitatun ero?
Pituutta, tilavuutta ja massaa voidaan mitata vertailemalla sekä mitata ei-standardisoiduilla mittausvälineillä, joita lapset voivat esittää mittausvälineiksi, esimerkiksi leikkikeittiön keittiövälineet. Lasten kanssa voidaan pohtia mitä voi mitata? Voiko kaikkia ominaisuuksia ja ilmiöitä mitata ja miten?
Pituutta, tilavuutta ja massaa voidaan mitata vertailemalla sekä mitata ei-standardisoiduilla mittausvälineillä, joita lapset voivat esittää mittausvälineiksi, esimerkiksi leikkikeittiön keittiövälineet. Lasten kanssa voidaan pohtia mitä voi mitata? Voiko kaikkia ominaisuuksia ja ilmiöitä mitata ja miten?
Lasten kanssa voidaan tutkia kuinka pitkiä he
ovat? Montako kynän mittaa heidän pituus on? Erilaisilla mittalangoilla voidaan
verrata, kenen pituusmittalanka on pisin, kenen lyhyin. Narua
voidaan käyttää havainnollistamaan arviota ja mitattua tulosta. Lasten
kanssa voidaan ensin arvioida mikä naru on lyhyin: lyhyt, suora,
pitkä vai mutkalla oleva naru?
Lasten kanssa voidaan pohtia miten painavia
asiat ovat? Mitkä asiat ovat kevyitä ja mitkä painavia? Heidän
kanssa voidaan tehdä arvioivaa vertailua kahden esineen välillä, kumpi on kevyempi
ja kumpi painavampi vai ovatko esineet samanpainoisia.
Lasten leikeissä on paljon mittaamista ja suhteita esimerkiksi
”Värikuninkaassa” kuljetaan matkaa erilaisin askelin ja määrätty määrä.
Leipominen on
yksi konkreettinen keino todentaa lapsille mittaamisen ja arvioinnin eroa.
Miten käy jos vain arvio eikä ole ennen leiponut? Entä jos yrittää noudattaa tarkasti reseptiä?
Lasten arviointikykyä voidaan harjoittaa
tekemällä arvioita esimerkiksi siitä, paljonko eri aineita mahtuu
mukiin? Määrää voidaan myös tarkastella kaatamalla saman verran
nestettä kahteen erilaiseen astiaan, korkeaan ja kapeaan sekä matalaan
ja leveään ja tutkia miltä ne näyttävät ja mitä huomioita lapset itse tekevät.
Asioiden sijaintia voidaan tarkastella kartoista
tai piirtää omia vaikka aarrekarttoja ja pohtia kuinka kaukana tai
lähellä aarre on? Sijaintia voidaan harjoitella piilottamalla
esimerkiksi nallea. Tarvikkeiksi tarvitaan vain nalle ja laatikko, jonka
eri puolille, sisälle ja ulkopuolelle, nalle voi ”piiloutua”. Missä nalle on: laatikon
edessä, takana, oikealla, vasemmalla, sisällä jne.
Tilan
ja tason hahmottaminen
Tilan
ja tason hahmottamiseen sopivat monet liikuntaleikit. Leikki ”pitkä-pätkä-pallero” ohjaa lapsia eri tasoihin – korkealle –keskitasolle -pieneksi. Lasten kanssa voidaan
liikkua pienessä tilassa ja isossa tilassa. Ilmapallo-leikissä pallo on ensin pieni ”ympyrä”, joka pitää
puhaltaa isoksi ja lopuksi usein pallo puhkeaa. Asioiden katsominen pöydän
päältä, pöydän alta ja vierestä, matalalta ja korkealta näyttäytyvät erilailla.
Tilan hahmottamiseen pienessä kaavassa soveltuvat palapelit, joissa pitää päätellä voiko joku pala mahtua olemassa
oleviin paikkoihin vai ei.
Kappaleet
ja muodot
Lasten
kanssa tutkitaan kappaleita ja muotoja. Leikki toimii tässä hyvänä apukeinona. Lattiamuodot ympyrä, kolmio,
neliö, suorakaide soveltuvat
eri muotojen tunnistamiseen.
Muotojen päälle voidaan lajitella
samanlaisia muotoja. Kappaleita voidaan luokitella
värin, koon ja muodon perusteella. Lasten kanssa on hyvä myös tutkia, miten
kappaleet eroavat toisistaan?
Lasten kanssa voidaan leikkiä Aarteen metsästystä jossa
etsitään tiettyjä muotoja. Toiminta- ja oppimisympäristöstä (sisällä –
ulkona –pihalla - metsässä …) voidaan tutkia mistä löytyy pyöreitä, kolmioita, neliöitä, suorakulmioita? Muotoja
voidaan käyttää KIM-leikissä ja
leikkiä myrkkysientä eri muodoilla.
Omalla keholla voidaan muodostaa kehomuotoja: pyöreä, neliö, kolmio. Ympyröitä voidaan harjoitella piirtämään narun ja kynän avulla. Kuvion hahmottamista ja samanlaisen piirtämistä voidaan harjoitella muun muassa paperille, ilmaan ja toisen selkään.
Lasten kanssa on hyvä pohtia
eri muotojen ominaisuuksia ja sitä, mitä jos tilalla olisikin toinen muoto
esimerkiksi: Mitä jos polkupyörässä
olisi neliönmuotoiset renkaat?
Geometrinen
ajattelu
Geometristä
ajattelua tukee muun muassa rakentelu, askartelu
ja muovailu. Legot,
rakennuspalikat ja –sarjat
soveltuvat geometrisen ajattelun harjoittamiseen. Rakentaminen, rakennelman
ja mallikuvan jäljentäminen sekä kappaleiden ja muotojen tutkiminen ovat
yksi osa geometrisen ajattelun kehittämistä. Erilaisia paloja ja muotoja
voidaan tunnustella sokkona tai vieritellä niitä selkää pitkin
samalla pohtien miltä eri palat tuntuvat ja miksi. Miltä tuntuu ympyrä,
kolmio, neliö?
Aikakäsitteet
Aikakäsitteitä
liittyy varhaiskasvatuksen arkeen paljon. Päivärytmissä tehdään aina joku asia ensin ja joku sitten. Tämä tukee myös loogista ajattelua ja päättelyä. Sitä
voidaan tukea myös loogisilla kuvasarjoilla,
joissa jotain tapahtuu ensin ja jotain sitten ja kuvista muodostuu looginen
tapahtumasarja.
Lasten
kanssa voidaan tutkailla kalenteria,
viikonpäiviä, asioita joita tapahtui
eilen, viikonloppuna, asioita joita
tapahtuu tänään tai lähitulevaisuudessa. Kalenteriin liittyvät kuukaudet ja vuodenajat. Aikaan liittyvät arkikäsitteet tulevat arjen
vuorovaikutuksessa esille kuten myös asioiden tapahtumajärjestykset ja tietyt kellon ajat tai vuorokauden
ajat, koska syödään ja levätään tai lähdetään kotiin.
Seuraamalla blogia Facebookissa ja liittymällä materiaalipankkiin saat aina ajantasaista tietoa uusimmista kirjoituksista ja materiaalilisäyksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.