Sanallisen ja kehollisen ilmaisun tavoitteet ja
toteutusmuodot on uudessa vasussa kirjattu samoiksi: lapsia rohkaistaan ja
heille mahdollistetaan monipuolinen kielellinen kokeminen, ilmaisu ja
viestintä. Lisäksi suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosessissa korostuu
lapsen osallisuus. Lastenkirjallisuus,
sanataide, teatterin eri muodot, tanssi ja sirkus ovat mainittu esimerkkeinä
toteuttaa sanallista ja kehollista ilmaisua.
Materiaalia
sanallisen ilmaisun toteutukseen voi ammentaa kielten rikkaasta maailmasta ja
peilata, mitä kaikkea sanallista ilmaisua sillä osa-alueella on tehty. Eri
kulttuurituottajien vierailuja ja taidepajoja ei pidä myöskään unohtaa vaan
rohkeasti käyttää asiantuntijoita apuna arjessa.
Erilaiset
tarinatehtävät ovat hyviä. Valmiiseen tarinaan voidaan pyytää lapsilta sanoja
aukkojen täyttämiseen. Noppaa heittämällä voidaan myös tehdä tarinoita. Tähän
tarvitaan lista, jossa on kuusi henkilöä, kuusi aika määrettä milloin
sekä missä ja mitä tapahtui. Sanakoneella voidaan tehdä lauseita.
Sanakoneeseen tarvitaan kolmenlaisia kortteja: kuka-mitä-missä. Nostamalla sanakoneesta kortteja saadaan aikaiseksi lauseita, joita voidaan jatkotyöstää esimerkiksi kehollisen ilmaisun keinoin vaikkapa pieninä esityksinä esimerkisi tiikeri nukkui autossa. Lisäksi lasten
saduttaminen ja tarinoiden tuottaminen arjessa ja arjen asioista tai
mielenkiinnon kohteista on yksi keino toteuttaa sanallista ilmaisua.
Kielellisen ajattelun herättelyyn kyllä-ei-harjoitusmateriaali
on hauska. Se vaatii miettimään onko väitteet ja niihin yhdistetyt kuvat totta. Runoarvuuttelut ovat myös mukavia ja niihin voi lisätä ääniä tai eleitä. Eli kerrotaan runo esimerkiksi eläimestä, mutta eläintä ei nimetä runossa vaan annetaan vinkkejä. "Se on ihana nöpö, jolla on häntä töpö. Pitkät korvat on, eläin metsien on. Mikä se on?" Näitä runoarvuutteluja voidaan tehdä yhdessä riimipareja hyväksi käyttäen.
Hyvää
sanataide materiaalia tuottaa muun muassa Värinautit Mona Paalanen ja Anni
Pöyhönen. Värinauttien blogi ja ilmaiset materiaalit muun muassa
taidekasvatuksesta, numeroista, aakkosista sekä joulukalenteri on saatavilla
Värinauttien nettisivuilta. Kirjallisuuslähtöistä sanataidekasvatusta ja sanataideharjoituksia
on puolestaan Kulttuuritalo Valven sivuilla.
Musiikin yhdistäminen sanalliseen ilmaisuun onnistuu
räppirunojen kautta. Riimitellään ja räpätään tuttuja tai itse tehty runoja. Räppi
omista suosikkihahmoista esimerkiksi televisio-ohjelmista tai kirjoista voi
innostaa lapsia Risto Räppääjänkin jalanjäljille.
Lastenkirjallisuus ja lastenkulttuurista pitää myös olla
tietoinen ja siihen kannattaa yhdessä lasten kanssa tutustua. Satupäivää
vietetään 18.10. Siihen löytyy materiaalia satupäivän sivuilta. Saduista voidaan tehdä pieniä teatteriesityksiä ja kertoa sadun sanomaa
toisille omin sanoin, nukke- tai varjoteatterina tai kehollisena ilmaisuna.
Sanallista ilmaisua on helposti yhdistettävissä kuvalliseen
ilmaisuun. Muovailuvahalla tai muovailuvahaan kirjoittaminen on hauskaa.
Materiaalina myös jauhot, hiekka, muta ja lumi ovat kiehtovia
kirjoitusalustoja. Magneettikirjaimilla voi jättää (salaisia)viestejä toisille.
Sanoma- ja aikakausilehdistä voidaan leikata sanoja, kirjaimia, kuvia, värejä.
Oman nimen voi taiteilla eri väreillä kirjaimia opetellen siten, että joka
kirjaimelle on oma väri ja tätä kirjainta kirjoitetaan valitun väriselle
suorakaiteelle niin monta kuin mahtuu ja suorakaiteet yhdistetään kirjain
kerralla koko nimeksi. Kuvallistetuilla sanoilla on hauskaa leikkiä erilaisia
sanaleikkejä, jolloin sanasta Visa tulee savi ja Isa.
Joko tutustuit blogiin ja materiaalipankkiin Facebookissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.