sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Eettinen ajattelu




Etiikka ja eettinen ajattelu haastavat pohtimaan arjen asioita oikein-väärin akselilta. Onko oikein tehdä tai toimia tietyllä tavalla? Miten pitäisi toimia? Miten asioiden tulisi olla?
Eettisen ajattelun harjoittelu rohkaisee tekemään oikein. Lasten kanssa voidaan tutkia tekoa tai toimintamallia. Lasten kirjallisuus tarjoaa tähän laajasti materiaali. Lasten kanssa voidaan pohtia kirjan hahmojen kautta tekeekö hahmo oikein vain väärin? Miten hahmo voisi toimia oikein?

Oikein-väärin –pohdinnan kautta luodaan myös pohjaa vuorovaikutusmallien ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen. Pohtimalla asioita voidaan luoda malleja, miten toimitaan vastuullisesti. 

Eettinen ajattelu ja arvoperusta
Eettiseen ajatteluun liittyy vasun arvoperusta. Onko jokainen lapsi minulle kasvattajana ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on? Tuleeko jokainen lapsi kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä? Ohjataanko lapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti? 

Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään. Saavatko kaikki lapset hyvää opetusta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta? Saavatko lapset tehdä valintoja riippumatta sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä kuten esimerkiksi kehitysviiveistä? 

Luommeko kasvattajina moninaisuutta kunnioittavaa ilmapiiriä? Toimimmeko ammatillisesti, avoimesti ja kunnioittaen erilaisten ja monimuotoisten perheiden kanssa? Miten erilaiset kielet, kulttuurit, katsomukset, uskonnot, perinteet ja kasvatusnäkemykset huomioidaan? Saavatko kaikki lapset kokea, että heidän perheensä on arvokas? 

Kehitetäänkö lasten tunnetaitoja? Huomioidaanko erilaisissa arjen valinnoissa sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus kestävän elämäntavan periaatteiden mukaisesti?

Eettinen ajattelu käytännössä

Eettistä ajattelua toteutetaan arjen askareissa ehkä huomaamattakin. Kasvattajat ohjeistavat lapsia tekemään oikein ja huomauttavat väärin tehdyistä asioista. Eettistä ajattelua pitää toteuttaa myös tietoisesti ja tavoitteellisesti. Tässä muutamia vinkkejä:

Oikein – väärin – kortit: Korteissa on väittämä tai kysymys ja pohditaanko onko se oikein vai väärin ja miksi näin on. Esimerkiksi ”Saako toisia töniä?” ”Miksi?” tai ”Saako toista halata?” ”Miksi?”

Tehdään ryhmän säännöt: ”Näin meillä toimitaan” Lapsilta sääntöjä kysyttäessä usein kuulee niitä sääntöjä, joita ei saa tehdä. Kasvattajien on hyvä miettiä, millaiset säännöt ryhmään halutaan, jos halutaan tukea positiivista minäkuvaa ja nostaa vahvuuksia esille. Montako kielteistä sääntöä kannattaa kirjata? Voivatko säännöt ollakin toimintamalli eli näin meillä toimitaan?

Lastenkirjallisuuden lukeminen lasten kirjoissa on ääretön määrä materiaalia eettisen ajattelun kehittämiseen. Tarinoista löytyy hyvää ja pahaa, hyvää käytöstä ja huonoa käytöstä. Kasvattajan tarvitsee vain pysähtyä ja käydä keskustelua tutuista ja lapsille läheisistä asioista. 

Tunnekasvatus-materiaalien kautta päästään käsiksi oikein-väärin akseliin ja siihen miltä asiat tuntuvat. Tunnekasvatuksen kautta eri tunteet kuten pelko, suru, ilo voidaan tehdä lapsille näkyviksi. Muun muussa Kimochis (tunne- ja vuorovaikutusmateriaali) ja Askeleittain-materiaalit ovat tutustumisen arvoisia.

Kirjoista ”Mun ja sun juttu!” (Haapsalo, Kirkkopelto & Repo 2016), ”Molli” (Kirkkopelto 2013), ”Molli - hyvällä mielellä vai pahalla päällä” (Haapsalo 2013) ja ”Piki”(Kirkkopelto 2016) kannattaa katsastaa läpi. 

Ammattikirjallisuudesta ”Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen varhaiskasvatuksessa” (Laaksonen & Repo 2016) sekä ”Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy” (Repo 2015) ovat lukemisen arvoisia kasvattajalle.

Kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma on suositeltavaa tehdä yksiköihin. Se laittaa kasvattajat pohtimaan mitä kiusaaminen on, miten sitä ehkäistään ja miten siihen puututaan. Suunnitelmaan on hyvä kirjata miten asia otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Tätä suunnitelmaa seurataan, päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti yksiköissä. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitolta löytyy tästä lisää materiaalia. 



Joko tykkäsit blogista Facebookissa?
Blogilla on myös oma materiaalipankki.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.