maanantai 10. kesäkuuta 2019

Mitä tarkoittaa suunniteltu kesäpäivystys ja miksi sitä pitäisi toteuttaa?




Suunniteltu kesätoiminta kirvoitti blogin postiin useita viestejä. Osassa niistä kiiteltiin suunnitelmallisuuden huomioimista, osassa pohdittiin, miten käytännössä asian voisi hoitaa ja osassa kritisoitiin suunnitelmallisuutta. Päädyimme vastaamaan näihin posteihin ”usein kysyttyä kesätoiminnasta”-tyyliin poimien teemoja esiin nostetuista asioista. 

*** 

Minkä vuoksi kesäpäivystystä pitää suunnitella? Kesällä pitää vaan voida olla niin lasten kuin henkilöstönkin. 

Suunnitelmallinen kesäpäivystys antaa oikeastaan aikaa ja tilaa toiminnalle. Kun asioita on mietitty etukäteen ja valmistauduttu erilaisin keinoin, on helpompi aloittaa toiminta kuin vain olemalla ja vetämällä hatusta. Tätä voi verrata esimerkiksi eskarin tai ekaluokan aloitukseen uuden ryhmän kanssa: Suunnitelmia tarvitaan, jotta toiminnasta tulee sujuvaa uusien lasten ja aikuisten kesken. Suunnitelmien avulla voidaan luoda turvallisuutta niin aikuisille kuin lapsille. Tämän päivän varhaiskasvatus on normitettua ja suunnitelmallisuus nousee noudatettavista asiakirjoista.

Kesällä oleilu ei henkilöstön kohdalta oikein toimi, koska työnantaja on heidän palkannut toteuttamaan varhaiskasvatusta ja nykyisten ohjeiden mukaan se on suunnitelmallista, arvioitu ja edelleen kehittävää ja kesäaikaa ei ole siitä rajattu pois. Lomalla henkilö on omalla ajallaan ja loma on akkujen lataamista varten. Jokaisen työntekijän olisi hyvä tarkistaa oma lomasuunnittelunsa – tuleeko työhön taukoja vuoden aikana tasaisin väliajoin vai kertyykö lomat ja stressi kesään?

Lasten oleilu on mielenkiintoinen asia. Leikki on lapselle ominainen tapa ja arvo sinänsä ja se on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Aikuisen tehtävä on mahdollistaa leikki. Leikki sinänsä toimii oppimisen rikastajana ja moni asia opitaan leikin kautta. Jos oleilulla viitataan leikkiin, niin ehdottomasti leikille pitää suunnitella tilaa ja aikaa niin kesäpäivystyksessä kuin muulloinkin. Toiminnallinen opetus huomioi leikin luonnollisesti oppimisen eri osa-alueilla laaja-alaista osaamista kehittäen. 

***

Jos kesällä pitää suunnitella koko ajan uutta toimintaa, niin milloin on aikaa valmistella uutta kautta? 

Kesäpäivystyksen toiminnan suunnittelu on osa normaalia toiminnan suunnittelua. Uuden kauden valmisteluun tulisi jokaisessa organisaatiossa luoda omat rakenteensa. Toteutetaanko uuden kauden suunnittelua kesä-elokuussa, on ratkaistava oman organisaation ohjeiden mukaan. Kesän suunnittelu ei ole pois uuden toimintakauden suunnittelusta, jos sille luodaan rakenteet. 


 ***

Mihin kesäpäivystyksessä tarvitaan huoltajien osallisuutta, kun huoltajia ei kiinnosta toiminta? 

Huoltajien osallisuus on kirjattu normittaviin asiakirjoihin. Kesätoiminta ei poista tätä. Hyvä yhteistyö huoltajien kanssa helpottaa arjen sujumista. Heiltä saa näkemystä lapsen eri elinympäristöistä, jos huoltajat ovat valmiita niistä jakamaan ajatuksiaan henkilöstön kesken. Aito dialogisuus on osa varhaiskasvatusta ja vastuu dialogin käynnistämisestä on henkilöstöllä. Henkilöstön kuuluu olla aktiivinen huoltajiin päin: Vähintäänkin kertoa lapsen kuulumisista tuonti-ja hakutilanteissa. Nämä ovat myös niitä tilanteita, joissa voidaan avata varhaiskasvatuksen merkitystä ja lapsen vasua arjessa huoltajille. Ns. ”vasupuhe” on hyvä opetella keskusteltaessa huoltajien kanssa, jotta oman työn arvostustakin voidaan nostaa. Vasupuheella viitataan tavoitteellisuuden avaamiseen, sen että kerrotaan miksi jotain asioita on tehty päivän aikana tai tullaan tekemään. 


 ***

Miksi lapselle pitäisi laatia "kesävasu" ja millä ajalla?

"Kesävasu" ei ole varhaiskasvatuslain vaatima lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sitä ei ole pakko laatia. "Kesävasu" kokoaa tärkeää tietoa lapsesta sille henkilöstölle, joka hänen kanssa toimii kesäpäivystyksessä. Se on tiedonsiirron apuväline, jonka täytössä voidaan osallistaa huoltajia. "Kesävasu" voidaan siis täyttää yhteistyössä huoltajien kanssa. Henkilöstö kirjaa siihen tavoitteita ja menetelmiä pedagogiselle toiminnalleen ja lapsen vahvuuksia varhaiskasvatuksessa. Huoltajat voivat täydentää lomaketta ja kirjata siihen erikseen omia toiveita tai huomioita lapsesta. Henkilöstön kirjaukset pitäisi perustua lapsen vasuun kirjattuihin ja arvioituihin asioihin ja siihen, miten henkilöstön tämän lapsen kanssa toimii. Esim. toiminnan ohjauksessa käytetään kuvia, mitä tullaan tekemään, korostetaan käsitteitä ensin ja sitten tai arjessa harjoitellaan oman toiminnan ohjaamisen tukemiseksi viiden säännön leikkiä: 1. ollaan paikalla 2. ollaan hiljaa 3. korvat kuulee 4. silmät seuraa ja 5. käsi kertoo. Aikaa kirjaaminen vie muutaman minuutin lapsen kohdalta, kun pedagogiikka on kirkkaana ryhmässä ja näitä tavoitteita on jo toteutettu lapsessa omassa toimintaympäristössä varhaiskasvatuksessa. Opettajien SAK-aika on yksi aika, joka tähän soveltuu. Parhaimman hyödyn kirjaamisesta saa, kun tiedon siirtää suoraan esimerkiksi palaverissa sellaisille henkilöille, jotka tulevat lapsen kanssa toimimaan kesällä, jolloin voidaan tarkentaa kirjaamisia kysymällä suoraan. "Kesävasu" on lapsen etu ja tekee hänestä yksilön ryhmään, johon on kesäpäivystyksessä menossa. Kesälläkin pitäisi olla aikaa kohdata lapset yksilöinä, siksi "kesävasujen" tekemistä suositellaan kaikille kesäpäivystykseen osallistuville.

***

Lapset ansaitsevan laadukasta varhaiskasvatusta kesällä(kin), miten tämä ajatus saataisiin iskostumaan henkilöstöön?

Muutos ajatuksissa tapahtuu hitaasti. Jos kesäpäivystys on ollut vuosikausia oleilua ja lasten säilöä, sen muuttaminen suunnitelmalliseksi kestää. Toisaalta myös se, mitä tarkoitetaan suunnitelmallisuudella, on käsite, mikä voidaan ymmärtää monin tavoin. Pedagoginen johtajuus sekä pedagogisen keskustelun käyminen aiheesta ovat keinoja avata ajatuksia ja saada uutta näkemystä siitä, mitä on laadukas varhaiskasvatus (myös kesällä).

Laadukkuus läpi vuoden tarkoittaa myös sitä, että saadaan motivoinutta ja koulutettua henkilöstöä kentälle läpi vuoden ja tarpeen mukaan. Tässä on omat haasteensa. Toisaalta henkilöstön motivaatio on niin sisäistä kuin ulkoista, että siihen tarvitaan niin yksilön, työyhteisön, johtajan kuin organisaation tuki, jotta työ jaksaa motivoida vuodenajasta riippumatta.

 ***

Mitä tarkoitetaan kesäpäivystyksen suunnitelmallisuudella?

Kesäpäivystyksen suunnitelmallisuus on monitasoista. Organisaation tasolla se muun muassa on avointen ja suljettavien yksiköiden valintaa, kesäpedagogiikan näkemyksiä, johtajien valintaa. Johtamisen tasolla se on muun muassa valitun pedagogiikan johtamista sekä valittujen ja saatujen puitteiden organisointia. Työntekijän tasolla se on etukäteen valmistautumista työtehtäviin ja ”ammatillisen työtakin ylle pukemista”. Opettajilla SAK-aikaa on muun muassa kesäpäivystystoiminnan pedagogisten ratkaisujen pohtimiseen – millainen ryhmä on, miten asioita pitäisi tämän ryhmän kanssa toteuttaa, onko joku teema, johon voi valmistella ideoita, joiden toteutus määräytyy lapsiryhmän mukaan. Opettajille kuuluu toki SAK-ajan ajatusten jakaminen muulle tiimille, jotka voivat jakaa omia ajatuksiaan opettajan valmistelun pohjalta. Yhdessä tiimeinä olemme enemmän, eli ajatusten jakaminen on osa suunnitelmallisuutta myös.

Kesäpäivystyksen suunnitelmallisuutta voidaan toteuttaa sekä etukäteen laatimalla ajatusrunkoa ns. ajatusriihi siitä, mitä voitaisiin juuri kesäpäivystysryhmän kanssa tehdä, että suunnittelua itse toiminnan aikana. Suunnitelmallisuutta helpottaa, jos kesätoimintaan osallistuva henkilöstö, edes osa, voi kokoontua yhteen ennen kesäpäivystyksen alkua ja jakaa omia ajatuksiaan lapsiryhmästä ja toiminnasta. Näissä kokoontumissa myös veoilla olisi annettavaa, erityisesti tuen takaamiseksi erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja näin jakaa osaamistaan henkilöstön käyttöön.

Etukäteissuunnitelmallisuuteen kuuluu myös struktuurin miettiminen, millaisia tiloja on käytössä, montako niitä käyttää, millaista pedagogiikkaa meistä jokainen näissä tiloissa käyttää. Olemmeko samoilla linjoilla siitä, mitä on vasun mukainen toiminta ja mikä on tärkeää?

Toiminnan aikana tärkeä osa suunnittelua ja suunnitelmallisuutta on reflektointi. Millaista pedagogiikkaa toteutamme ja millaista meidän pitäisi toteuttaa. Onko jotain, mikä toimii tämän ryhmän kanssa ja jotain mikä ei. Kesäpäivystyksen toiminnan aikaista suunnittelua voidaan tehdä myös yhdessä tiimipalaverissa, opettajien tiimeissä sekä koko päivystysyksikön palavereissa.

Suunnittelu ei ole vain koneella olemista. Se on muun muassa arjessa havaintojen tekemistä ja niiden pohjalta toiminnan suuntaamista. Suunnittelu on olemassa olevien puitteiden kuntoon laittamista. Se on tilojen miettimistä. Se on ryhmäkoostumusten miettimistä. Se on aikataulun miettimistä. Se on pedagogiikan miettimistä. Se on etukäteispäätösten tekemistä - esimerkiksi päätös, että annan aikaani jokaiselle lapselle, kohtaan jokaisen sensitiivisesti. 

Suunnitelmat ovat mahdollisuus: mahdollisuus kokeilla, mahdollisuus onnistua, mahdollisuus epäonnistua ja mahdollisuus yrittää uudestaan. 

Toiset kokevat, että kesäpäivystys vie mehut, koska se on liian tiivisti suunniteltua. Toiset kokevat, että juuri suunnittelemattomuus uuvuttaa, kun ei ole selkeää suuntaa, johon seilata. Henkilöstö kuitenkin laatii itse aikataulun pääsääntöisesti lapsiryhmän mukaan ja omien suunnitelmien pohjalta (pois lukien mahdollisesti määritetyt ruokailuajat). On hyvä miettiä mitä suunnitellaan, miten ja miksi. Vaikka teema kesäpäivystykseen olisi annettu valmiina voidaan sitä aina peilata lapsiin ja ottaa huomioon lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa. Suunnitelmien ydin pitää kirkastaa - miksi teemme tätä työtä? Ydin ei katoa, vaikka sitä olisi raamitettu teemoilla tai muilla etukäteissuunnitelmilla, vaan ne voidaan yhdistää. Jos puolestaan mitään ei ole suunniteltu - mihin ollaan matkalla?

Kaikilla lapsilla ei ole lomaa kesällä ja hekin ansaitsevat laadukasta, suunniteltua toimintaa, joka luo heille positiivisia muistoja, oleilua heillä voi olla jo kotonakin. Kesäpäivystys voi olla juurikin näiden lasten loma, jos siihen panostetaan ja tehdään alustavia suunnitelmia, luodaan heille elämyksiä ja seikkailuja arjessa.

 ***


Kiitos kaikille postia laittaneille. Kesän sulkuaika ja varhaiskasvatuksen toteutus päivystävissä taloissa on selkeästi aihe, jota pitää pohtia ja edelleen kehittää. :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.

Erityisen tavallinen, tavallisen erityinen

Inkluusion voidaan käsittää monella tapaa. Inklusiivisen kasvatuksen tavoitteena on edistää kaikkien lasten oppimista ja hyvinvointi...