sunnuntai 30. tammikuuta 2022

PERMA+H - hyvinvoinninteoria tukemassa varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointia

 Kiviä, Pino, Saldo, Kivi Pino, Tasapainoisia Kiviä


Positiivinen psykologia ammentaa näkemyksensä ihmisen hyvinvoinnista ja on toiminut psykologisten suuntausten kääntäjänä negatiivisesta pahoinvointi-teemasta kohti positiivista hyvinvoinnin näkemystä. Positiivisen psykologian ”isänä” pidetään Martin Selgmania ja hänen PERMA-hyvinvointiteoriaa. Teorialla viitaan viiteen hyvinvoinnin elementtiin: Positive emotions (P)– positiivisiin tunteisiin ja myönteisyyteen, Engagement (E) – sitoutumiseen ja uppoutumiseen, Relationships (R)- ihmissuhteisiin, Meaning (M) – merkityksellisyyteen sekä Accomplishment (A)– aikaansaaminen, tavoitteiden saavuttaminen. Päivitetty versio teoriasta ottaa näiden lisäksi myös huomioon terveyden, (health) PERMA+H teoriassa. PERMA-teoria toimii positiivisen pedagogiikan ja kasvatuksen taustalla. Teoria tarjoaa työntekijöille tavan, työkalun, tarkastella omaa hyvinvointiaan. Varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset tarvitsevat hyvinvoivia ammattilaisia saadakseen laadukasta varhaiskasvatusta. Moniin resursseihin varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät pääse suoraan vaikuttamaan, mutta itseensä jokainen voi vaikuttaa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen taustalla on hyvinvoiva ammattilainen ja siksi myös PERMA+H-hyvinvointiteoriaan tutustuminen on suositeltavaa jokaiselle alalla toimivalle.

 

P – positive emotions, positiiviset tunteet

Positiivisia, myönteisiä, tunteita ovat muun muassa toivo, kiinnostus, ilo, rakkaus, myötätunto, ylpeys ja kiitollisuus. Positiiviset tunteet voivat kumota negatiivisten tunteiden haitallisia vaikutuksia ja edistää yksilön resilienssiä eli yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Positiivisiin tunteisiin liittyy myönteinen näkemys nykyisyydestä ja tulevaisuudesta ja ajatuksia ohjaa ratkaisukeskeisyys.

Positiivisia tunteita voi vahvistaa mm:

  • tietoisella ajattelulla ja omien ajatusten muokkaamisella:
  1. mieti, missä kolmessa asiassa olet onnistunut (tänään, tällä viikolla, tässä kuussa)
  2. mihin asioihin olet tyytyväinen itsessäsi, muissa, työssä…
  3. mitkä asiat ovat elämässä hyvin
  • viettämällä aikaa itselle mieluisten toimintojen parissa
  • viettämällä aikaa itselle tärkeiden ihmisten kanssa

 

E- engagement – sitoutuminen ja uppoutuminen

Sitoutumiseen liittyy läheisesti flow-tila. Flow-tilaa voidaan määritellä toimintaan uppoutumisella, jolloin jopa ajantaju voi kadota. Tällöin henkilö keskittyy täysin siihen toimintaan, jota on tekemässä.  Sitoutuminen pohjaa pitkälti vahvuuksien varassa toimimiseen sekä flow-tilan saavuttamiseen.

Sitoutumista voi lisätä mm.

  • Pohtimalla mihin asioihin sitoudut ja miksi
  • Pohtimalla, milloin olet uppoutunut johonkin, niin että unohdat ajan tajun
  • Osallistumalla toimintoihin, joista todella pidät, ja menetät ajantajun, kun teet niitä
  • Harjoittelemalla hetkessä elämistä ja siihen uppoutumista
  • Tunnistamalla omat vahvuudet ja käyttämällä niitä eri tilanteissa
  • Viettämällä aikaa luonnossa

 

R- myönteiset ihmissuhteet

Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia ja tarveteorioidenkin mukaan tarvitsemme yhteisöihin kuulumisen tunnetta. Myönteiset ihmissuhteet, joissa voi kokea olevansa arvostettu, tärkeä, tuettu, rakastettu, ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Myönteiset ihmissuhteet tukevat hyvinvointia. Ihmiset kaipaavat aitoa ja merkityksellistä suhdetta ja yhteyttä muihin.

Myönteisiä ihmissuhteita voi tukea:

  • Tarkastelemalla omaa sosiaalista verkostoa: 
  1. keitä sinä arvostat
  2. ketkä arvostavat sinua
  3. kenen kanssa olet eniten tekemisissä ja miksi
  4. kenen kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa
  • Ylläpitämällä hyviä ihmissuhteita olemalla itse myös aktiivinen

 

M- merkityksellisyys

Ihmisillä on tarve kokea olevansa merkityksellisiä toisille ja kokea olevansa itse merkityksellinen muille. Meillä on tarve tuntea oma arvomme osana sosiaalisia yhteisöjä, kuulua jonnekin. Merkityksellisyyden tunnetta ohjaavat arvot. Haluamme kokea elävämme merkityksellistä ja omien arvojen mukaista elämää.

Tapoja kokea merkityksellisyyttä:

  • Hahmottele, mitkä ovat oma arvosi ja milloin pystyt toimimaan niiden mukaisesti
  • Pohdi omaa osallisuuttasi ja toimijuuttasi
  • Millaisissa yhteisöissä koet osallisuutta, vaikuttamisen mahdollisuutta sekä toimijuutta?

 

A - saavutukset

Tunne saavutuksista on tulosta saavutetuista tavoitteista. Se on työskentelyä kohti tavoitteita ja päämääriä. Se vaatii omaa motivaatiota,sinnikkyyttä. Tunnetta saavutuksista antaa erilaiset onnistumisen kokemukset etkä positiivisen palautteen saaminen muilta.

Tapoja kokea onnistumisia saavutusten suhteen:

  • Aseta SMART-tavoitteet (tarkat, mitattavissa olevat, saavutettavissa olevat, realistiset ja aikasidotut tavoitteet)
  • Tee aiemmat omat saavutukset näkyväksi itsellesi
  • Pohdi milloin olet saanut positiivista palautetta: 
  1. Keneltä olet saanut positiivista palautetta?
  2. Keneltä haluaisit saada positiivista palautetta?
  • Anna myös itse positiivista palautetta ympärillesi – se mitä kylvät, todennäköisesti myös kasvaa

 

+H – terveys

PERMA-teorian päivitetty versio huomioi myös terveyden laaja-alaisesti. Teoriassa psyykkinen hyvinvointi korostaa muun muassa optimismia. Optimismi on uskoa siihen, että elämällä on enemmän hyviä tuloksia kuin huonoja. Ihmiset, jotka ovat optimistisia, sietävät todennäköisemmin stressaavia tilanteita. Fyysinen hyvinvointi nostaa esille liikunnan, levon sekä ravinnon. Näistä liikunta lisää fyysistä hyvinvointia. Sen on todettu myös ehkäisevät psyykkistä pahoinvointia. Se voi lisätä myös sosiaalista hyvinvointia yhdessä tehtynä. Fyysiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös ravinto ja lepo, rentoutuminen ja rauhoittuminen.

 

Mitä PERMA+H -teorian hyvinvoinnin aluetta sinun pitäisi tarkastella lähemmin tukeaksesi ja vahvistaakseni omaa hyvinvointiasi?

 

 

LÄHTEET:

Madeson, M. 2021. Seligman’s PERMA+ Model Explained: A Theory of Wellbeing. . 06-12-2021. https://positivepsychology.com/perma-model/

Leskisenoja, Eliisa. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaanpohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Akateeminenväitöskirja, Lapin yliopisto.

 

 

 Teksti: Outi Moilanen, Kuva:Pixabay

 

**********************************************

Blogia voi myös seurata:

Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

ja Instagramissa @varhaista.aikaa 

Tervetuloa tykkäämään, lukemaan ja seuraamaan

 **************************************

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.