Ammatillinen vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa

Kuva: Pixabay

Vuorovaikutus on sekä sanallista että sanatonta viestintää, jossa tavoitellaan ihmisten välistä ymmärrystä kohteena olevista asioista. Vuorovaikutuskäyttäytyminen rakentuu näissä suhteissa ja on riippuvainen kaikista osapuolista. Vuorovaikutus ei vaadi sanoja, sillä yhdessä toimiminen on myös vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ei myöskään ole vain tiedon siirtämistä vaan siinä jokainen osallistuja tuottaa, jakaa ja tulkitsee viestejä omista lähtökohdistaan käsin. Vuorovaikutus myöa koetaan yksilöllisesti ja se on suhteessa ihmisen historiaan.

Vuorovaikutus on taito, jota odotetaan tänä päivänä jokaiselta työntekijältä lähes ammatissa kuin ammatissa. Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä vastavuoroisesti, siten, että eri osapuolet antavat oman panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tilanteeseen. Vuorovaikutus on osa meidän jokaisen arkea erilaisissa kohtaamisissa. Varhaiskasvatus koostuu näistä tuhansista kohtaamisista viikoittain. Varhaiskasvatus on ihmissuhdetyötä, jossa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa ja pyritään vaikuttamaan näihin suhteisiin, olemaan yhteydessä toiseen. Ihmissuhteisiin kuuluu vuorovaikutus: miten toisia kohdella, miten itseä kohtelee ja miten antaa toisten kohdella itseään. Parhaimmillaan vuorovaikutus on dialogista, jolloin vähintään kaksi ihmistä keskustelevat ja kuuntelevat toisiaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhön kuuluu, että vuorovaikutus on ammattimaista. Jokainen on vastuussa omasta käyttäytymisestään työssään. Persoonan taakse ei voi piiloutua. Vuorovaikutusosaaminen on osa ammattitaitoa. Se rakentuu viestinnästä, ammattialan asenteista, tiedoista ja taidoista, joita ammattilainen tarvitsee ollakseen hyvä työssään. 

Ammatillinen vuorovaikutusosaaminen on ammatti- ja alasidonnaista. Ammatilliset vuorovaikutustaidot ovat työhön ja ammattirooliin liittyviä erityistaitoja, eivätkä ne liity ihmisen persoonallisuuden piirteisiin tai yksilön sosiaalisuuteen vaan ammatillisen vuorovaikutuksen perustaidot ovat opittavissa ja opeteltavissa. Ammatilliseen vuorovaikutukseen kuuluu erityisesti taito erottaa viesteistä tieto- ja tunnesisältö toisistaan. Ammatillinen vuorovaikutusosaaminen tekee myös jokaisen työyhteisötaidot näkyviksi vuorovaikutustilanteissa.

Ammatillinenvuorovaikutuson kykyä toimia tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti erilaisissa työhön liittyvissä tilanteissa. Ammatillisuus on asioiden tarkastelua työn näkökulmasta. Ammatillisessa vuorovaikutuksessa päämääränä tulisikin olla työyhteisön yhteiset tavoitteet, joita vuorovaikutuksessa tulisi tuoda esille, ei henkilökohtaisia tavoitteita. Ammatillinen vuorovaikutus noudattaa sekä ammatin että viestinnän eettisiä periaatteita, on tehokasta, tarkoituksenmukaista ja toista kunnioittavaa. Ammatillisuuteen kuuluu myös osaltaan ratkaisukeskeisyys ja yhteisten ratkaisujen etsintä. Joskus ratkaisuksi riittää se, että toinen tuntee tulleensa kuulluksi ja hänen tunteensa vastaanotetuiksi.

On hyvä muistaa, että ammattilaisten vastuulla on vastata vuorovaikutuksesta ja sen laadusta. Ammattilaisen pitää pystyä ammatilliseen vuorovaikutukseen, muutoin asiakkaan vuorovaikutustavat sanelevat tilanteet ammatillisuuden sijaan. Olennaista ammattilaiselle on tunnistaa omat tunteensa ja niiden merkitys vuorovaikutustilanteissa. Ammattilaisen pitää osata säädellä omaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla ammatillisten rajojen ja toiminnan puitteiden mukaisesti. Ammatillisuus luo omalla tavallaan toiminnalle myös turvalliset puitteet, jonka rajoissa vuorovaikutusta käydään.

Ammatillinen vuorovaikutusosaaminen korostuu muun muassa palautteen vastaanottamisessa, palautteen antamisessa sekä hyvissä käytöstavoissa. Taito vastaanottaa palautetta lienee näistä haastavin. Taito ottaa vastuuta omasta työstä ja koko organisaation toiminnasta ja viestiä niistä, voi olla haastavaa. Varhaiskasvatuksessa vuorovaikutuksessa pitäisi myös ymmärtää varhaiskasvatusta laajemmassa mittasuhteessa kuin vain omasta ryhmästä ja omasta varhaiskasvatusyksiköstä käsin. Jokainen ammattilainen on osa isompaa kokonaisuutta kuin vain omaa tiimiään tai yksikköään. Varhaiskasvatuksen ammattilaisina vuorovaikutuksessa annetaan myös aina kuvaa isommasta organisaatiosta, johon kuulutaan eli myös yksityisestä palvelun järjestäjästä tai kuntatason organisaatiosta, mutta myös omasta ammattitaidosta.

 

Ammatillisen vuorovaikutuksen perustaitoja ovat:

• Kuuntelemisen taito – Muista keskittyä kuuntelemaan ja olemaan läsnä aidosti. Varmista että toinen kokee tulleensa kuulluksi. Katso silmiin, keskity kuuntelemaan mitä toinen oikeasti sanoo, Rohkaise ja kannusta toista kertomaan lisää ajatuksiaan.
• Konkretiassa pysyminen – Tarkenna kysymyksillä, mistä on kyse.
• Peilaa kuulemaasi - Anna toisen puhua ilman keskeytystä. Kertaa kuulemasi. Varmista oletko ymmärtänyt oikein. Tarkista vastaanottamasi viesti ja viesti takaisin.
• Pidä yllä dialogia – Anna aidon kuuntelun ja puhumisen vuorotella. Ammatillinen, dialoginen vuorovaikutus on läsnäoloa, empatiaa, tilan antamista ja luottamuksen rakentamista. Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa apua tarvitseva ihminen tulee itseään ja omia elämänkokemuksiaan ilmaisevaksi osallistuvaksi osapuoleksi vuorovaikutustapahtumaan.
• Ole läsnä - Olennaista on läsnäolo. Anna tilaa toiselle ja hänen ajatuksilleen ja toimilleen.
• Johda vuorovaikutusta tavoitteiden mukaisesti- Sano se, mitä ammatillisesti pitää sanoa.
  

 

Ammatillista vuorovaikutusta edistäävät mm.:

• kuunteleminen
• läsnäolo
• empaattisuus
• kyky yhteistyöhön
• vuorovaikutuksen johtajuus tavoitteiden mukaisesti ja ammatillisesti
• sopimuksista kiinni pitäminen
• toisen tukeminen ja tilan antaminen
  

 

Ammatillista vuorovaikutusta estävät mm.:

• ennakkoasenteet
• puolueellisuus
• ahdistelu, uhkailu
• yleistäminen
• vastuun siirtäminen
• ammatillisten rajojen puute
• kiinnostuksen puute
• ristiriitainen viestintä

 

Millaista on sinun ammatillinen vuorovaikutuksesi?

Koska olet itse viimeksi pysähtynyt pohtimaan omaa vuorovaikutustasi sekä ammatillista vuorovaikutustasi. Miltä oma vuorovaikutukseni siis näyttää ulospäin? Millaisin elein ja ilmein puhun? Mitä asentoni kertoo toiselle? Millaisia asenteita välitän vuorovaikutuksessani? Olenko hyvä kuuntelija, vai keskeytänkö toiset ja kerron päälle omat asiani? Katsonko toista silmiin, kun puhun hänelle? Osaanko ilmaista rajani ja sanoa myös ei? Kuuluko vuorovaikutuksessani sanoja kiitos, anteeksi, ole hyvä? Osaanko ilmaista omia mielipiteitäni yhteisissä keskusteluissa? Osaanko antaa ammatillista palautetta? Osaanko vastaanottaa palautetta ammatillisesti?

 

Ristiriidoissa?

Vuorovaikutuksessa ei voida välttyä myöskään risitiriidoilta. Vuorovaikutus vaatii rajojen asettamista: kykyä tunnistaa omaa hyvinvointia lisäävät ja heikentävät asiat ja määritellä niiden pohjalta rajat. Miten kohtelen itseäni ja miten annan muiden kohdella minua? Arvostanko omia näkemyksiäni vai hyväksynkö vain aina hiljaisesti muiden ideat ja korkeintaan jälkiviisaasti tai selän takana kerron, että en niitä hyväksy? Tuonko esille omat mielipiteeni ja ajatukseni? Osaanko puolustaa omia näkökulmiani? Pystynkö hyväksymään oman mielipiteeni kanssa ristiriidassa olleet asiat vai jäänkö vellomaan niihin?

Ristiriitatilanteet ja tilanteet, jotka jäävät mietityttämään kannattaa selvittää mahdollisimman pian, niin ne eivät jää painamaan mieltä. Kysymällä asiat selviävät paljon paremmin kuin vellomalla niitä oman pään sisällä. Jos luulee tietävänsä tai olettaa asioita, lopputuloksena voi olla iso väärinkäsitys. Eniten ongelmia ja väärinkäsityksiä syntyy yleensä huonosta kuuntelemisesta: kuullaan vain se mitä halutaan tai mitä pelätään. Vaikeita asiakastilanteita on hyvä purkaa työkavereiden, esimiehen, työnohjaan tai työpsykologin kanssa ja päästä niistä yli, etteivät ne luo jatkuvaa negatiivista mielialaa.

 

Työyhteisön vuorovaikutuksen vinkit

Työyhteisön vuorovaikutuksessa hyvin annettu palaute motivoi, kannustaa ja auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja kehittämään toimintaa. Myönteistä vuorovaikutusta luovat toisen kannustaminen ja rohkaiseminen ilmein, elein, sanoin.

• Viljele myönteisyyttä – laita hyvä kiertämään, sillä se kertaantuu kulkiessaan.
• Huomaa toinen – jätä jatkuva valitus – pysähdy ja kysy mitä toiselle kuuluu. Ole aidosti kiinnostunut toisesta ja hänen ajatuksistaan.
• Vaikeat vuorovaikutustilanteet ovat opin paikka – ristiriidoissa on aina vähintään kaksi osapuolta – Mitä toinen pyrkii viestimään? Mikä on minun vastuuni tilanteessa? Mihin voin vaikuttaa? Mitä voin tästä oppia? Harjoittele näkökulmanottokykyä.
• Pysäytä ongelma heti, kun se ilmenee – jos asioita ei pysäytä, ne pysyvät yllä ja nopeasti myrkyttävät tilanteet. 
• Anna palautetta ja ole valmis saamaan palautetta. Myönteinen, mutta silti realistinen palaute on paljon kehittävämpää, kuin ei palautetta ollenkaan jolloin ongelmat voivat jatkua.
• Ole aito – kaikkia ei voi miellyttää. Ole aito edessäpäin, älä ole selkään puukottaja. Opettele kertomaan ajatukseksi tilanteissa, eikä jälkikäteen selän takana
• Ole armollinen itsellesi ja muille - opettele hyväkysymään toisten erilaisuus.
• Vain itseäsi voit varmasti muuttaa – muuta omaa asennettasi – muutoksen avain olet sinä itse.

Teksti: Outi Moilanen

Lähteet:

Hämäläinen, R. 2005. Ihmisen kokoinen työyhteisö. Avaimia hyvään vuorovaikutukseen. Hämeenlinna: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 

Kaijala, U. M. 2016. Työkaluja vuorovaikutukseen – teollisuusalan esimiesten kokemuksia vuorovaikutuskoulutuksesta sekä koulutuksen merkityksestä osana työn mielekkyyden kokemusta. Pro gradu. Oulun yliopisto.

Puusa, A. & Ala-Kortesmaa, S. 2019. Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 17 (3) 2019. 187-201. 

Soini, H., Kiema-Junes, H., Leinonen T. & Mäenpää, M. 201). Ammatillisten vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja koulutus. Konsultatiivinen työote esimiesten ja työntekijöiden henkilökohtaisten vuorovaikutustaitojen koulutusmenetelmänä. Teoksessa H, Soini & H, Filppa (toim.) Kitkaton kommunikointi. Tuotanto- ja suunnitteluorganisaatioiden vuorovaikutuksen kehittäminen. Oulun yliopisto: Oulu.

 

***************************************

Blogi löydät myös Facebookista Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen Aikaa

sekä instagramista @varhaista.aikaa

**************************************