Työhyvinvointi syntyy työn arjessa - ja siihen voi jokainen itse vaikuttaa

Keväältä alkanut pandemiatilanne, uusi kausi, sijaispula ja monet muut tekijät haastavat varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvointi edellyttää, että työ on turvallista, terveellistä ja tuottavaa, mielekästä, palkitsevaa ja elämänhallintaa tukevaa sekä omaa osaamista vastaavaa ja hyvin johdettua. Vastuu työhyvinvoinnista on jokaisella työyhteisön jäsenellä.  Työntekijöiden työkykyyn vaikuttavat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio, johtaminen, työyhteisö ja työolot sekä yhteiskunta ja lähiyhteisö. Hyvinvointi työssä antaa työntekijälle merkityksellisyyden tunnetta ja lisää jaksamista. Miltä sinun työhyvinvointisi ja työkykysi näyttää?

Työyhteisön pikatesti:

• Työyhteisössämme kunnioitetaan ja arvostetaan kaikkia
• Työyhteisössämme ollaan avoimia
• Työyhteisössämme voimme luottaa toisiimme
• Työyhteisössämme innostetaan ja kannustetaan toisia
• Työyhteisössämme annetaan myönteistä ja rakentavaa palautetta
• Työyhteisössämme työmme tavoitteet ovat selkeitä
• Työyhteisössämme arvostetaan erilaista osaamista ja ammattitaitoa
• Työyhteisössämme jokaisen vahvuudet pääsevät esille ja yhteiseen käyttöön
• Työyhteisössämme uskalletaan puhua haastavistakin asioista suoraan ja osataan etsiä sekä esittää ratkaisuehdotuksia niihin.
• Työyhteisössämme on kunnioittava ja toimiva vuorovaikutus kaikkien välillä
• Työyhteisössämme jokainen on tärkeä.

 Hyvinvoinnin yksilö testi:

• Olen motivoitunut tekemään työtäni
• Voin hyödyntää työssäni vahvuuksiani ja osaamistani
• Tiedän työni tavoitteet ja työskentelen niiden mukaisesti
• Saan positiivista palautetta työstäni
• Koen itseni tarpeelliseksi työssäni ja työyhteisössäni
• Osaan, pystyn ja teen työni hyvin.

Työn pitäisi vastata työntekijän tavoitteita, ammatillista osaamista ja halua tehdä työtä – työntekijän toimijuutta. Varhaiskasvatuksessa psykososiaalista kuormitusta kokee moni. Psykososiaalisella kuormituksella viitataan työn sisältöön, järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan tarkastella muun muassa psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta. Työntekijän psyykkinen hyvinvointi liittyy työssä viihtymiseen, vastuun saamiseen ja ottamiseen sekä tyytyväisyyteen oman työnsä tuloksista. Mahdollisuudet kehittyä tukevat psyykkistä hyvinvointia. Psyykkinen hyvinvointi kuormittuu muun muassa liiallisesta työn määrästä, työn laadusta,joka ei täytä työntekijän omiaodotuksia, työstä aiheutuvasta stressistä, huonosta työilmapiiristä, jatkuvasta kiireeestä, jatkuvista keskeytyksistä sekä palautteen tai arvostuksen puutteesta.

Sosiaalinen hyvinvointi tarkoittaa sitä, että työntekijä tuntee kuuluvansa työyhteisöön ja vuorovaikutus työyhteisössä toimii. Sosiaalisia kuormitustekijöitä ovat muun muassa heikko tiedonkulku, epäasiallinen kohtelu, haastavat asiakastilanteet ja työyhteisöongelmat.

Jokainen voi itse tukea omaa psyykkistä hyvinvointiaan huolehtimalla fyysisestä kunnosta, nukkumalla riittävät yöunet sekä rentoutumalla. Sosiaalista hyvinvointia tukee hyvä ja ystävällinen vuorovaikutus työssä sekä sosiaalisista suhteista huolehtiminen myös työn ulkopuolella. Työyhteisön tuki ja työntekijän hyvä itsetunto tukevat psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kuormittumista voi ehkäistä myös tunnistamalla omia sekä ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksia työssään.

Työn kuormittavuutta ja kuormitustekijöitä voi arvioida muun muassa Sosiaali- jaterveysministeriön työsuojelun lomakkeen avulla. Se auttaa työntekijää ja työyhteisöä psykososiaalisten tekijöiden tunnistamisessa ja nostaa ylös erilaisia tekijöitä, joista varhaiskasvatuksessa kohdataan ainakin seuraavia: työn laadulliset vaatimukset, työtehtäviin kuuluva vastuu, valppaana olo, tiedon käsittely, työn keskeytykset, työtehtäviin sisältyvät vuorovaikutustilanteet, väkivallan uhka, työn määrä ja työtahti, esimiehen ja työyhteisön tuki, yhteistyö ja tiedonkulku. Lomake mahdollistaa tekijöiden tunnistamisen ja niiden vaikutusten vakavuuden arvioinnin.

Aluehallintoviraston(Avin) työsuojeluhallinnon lomake on toinen toimiva työkalu kuormitustekijöiden hahmottamiseen. Se nostaa esille kuormittavuustekijöitä kuten epäselvät tehtävänkuvat ja vastuut, epärealistiset tai kohtuuttomat tavoitteet, liiallinen työmäärä työaikaan nähden, keskittymistä häiritsevät tekijät kuten melu, epäselvät ohjeet tai odotukset, liiallinen tietomäärä tai hallitsematon tietotulva, usean eri asian tekeminen samanaikaisesti, työn keskeytykset, suuri vastuullisuus, haastavat tai vaikeat työtehtävät ja asiakastilanteet, työhön liittyvä väkivallan uhka, ongelmat työntekijöiden keskinäisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, liian vähäinen tuki työkavereilta työn tekemiseen, ongelmat esimiehen kanssa, liian vähäinen tuki työn tekemiseen.

Työhyvinvointi ei ole itsestään selvää ja varhaiskasvatuksessakin työhyvinvoinnin heikkenemisen merkkejä on paikoittain havaittavissa. Omaan työhyvinvointiin on hyvä kiinnittää huomiota: Miten hyvin voin työssäni? Onko töihin mukava mennä? Onko työnteko mielekästä? Koenko itseni osaksi työyhteisöä ja tervetulleeksi sinne? Tulenko toimeen työkavereideni kanssa? Mihin asioihin voi itse vaikuttaa työssä ja työyhteisössäni? Olenko reilu muita kohtaan? Toiminko kohteliaasti? Autanko muita? Osallistunko työyhteisön yhteiseen toimintaan työssä? Olenko kiinnostunut muista työntekijöistä?

Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Kun työnteko on sujuvaa, se lisää työhyvinvointia. Mikrotauot, pienet hengähdystauot työn lomassa, palvelevat myös palautumista työn kuormituksesta.

Työturvallisuuskeskus on kehitellyt työhyvinvoinnin portaat -mallin, joka kuvaa työhyvinvoinnin taustalla olevia keskeisiä tekijöitä. Portaat kostuvat terveydestä, turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä, arvostuksesta ja osaamisesta. Malli pohjautuu tarvehierarkiaan. Materiaalissa on varmasti meille jokaiselle jotain tarkastelun arvoista oman hyvinvoinnin tukemisen kannalta. Pidänkö huolta terveydestäni, niin fyysisestä-psyykkisestä-sosiaalisesta kuin kognitiivisesta. Osaanko tauottaa työtäni ja onko tauottamisen periaatteista ja tarpeista keskusteltu työyhteisössäni? Koenko voivani mennä töihin ilman pelkoa? Koenko kuuluvani työyhteisöön? Mitä minä voisin tehdä, jotta jokainen työkaverini tuntisi olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi töihin? Millaisia yhteisiä sopimuksia meillä on töissä ja miten niihin sitoudutaan? Yhteisöllisyys on pitkälti tunne. Millaiseksi kuvailisin oman työyhteisömme yhteisöllisyyden? Mitä voisin itse tehdä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi? Arvostanko minä omaa työtäni? Arvostetaanko minun työtäni? Arvostanko minä työkaverini työtä? Näytänkö oman osaamiseni työssä? Saanko näyttää omaa osaamistani työssä? 

Jokainen meistä voi 100-prosenttisesti vaikuttaa vain omaan toimintaansa ja siitä on paras lähteä aina ensin liikkeelle. 

 

Lähteet:

Aluehallintovirasto työsuojeluhallinto. Psykososiaaliset kuormitustekijät. https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/5889231/Ty%C3%B6n+psykososiaaliset+kuormitustekij%C3%A4t_kysely.pdf/379ecff8-dabc-9ed2-cf58-cde9f4f6aeae?t=1568014906805

Koivuranta, J. Työhyvinvointi. http://www.socom.fi/wp-content/uploads/2015/08/tyohyvinvointi.pdf

Särkänlahti, H. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/

 Työsuojelu. Psykososiaalinen kuormitus. https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus

 Työturvallisuuskeskus. Työhyvinvoinnin portaat. https://ttk.fi/koulutukset/tilaa_koulutus_tyopaikalle/tyohyvinvoinnin_portaat