Varhaiskasvatuksen henkilöstön käytössä voi olla
hyvinkin toimivia menetelmiä, joita voisi soveltaa henkilöstön välisiin
ristiriitoihin, mutta ne unohtuvat helposti. Miniverso esimerkiksi opettajaa
minä-viestien välittämistä ristiriidoissa ja sopimusten tekemistä. Lapsia
opetetaan kertomaan ristiriita omasta näkökulmasta: mitä minä tein, miltä se
minusta tuntui, mitä voisi itse tehdä tilanteessa. Jostain syystä, kun aikuiset
kohtaavat ristiriidan, viestit muuttuvat helposti sinä-viesteiksi tai hän-viesteiksi:
toinen on tehnyt väärin tilanteessa x tai hän on aina sellainen ja on ollut muuallakin
sellainen. Ristiriidoissa aikuisetkin tarvitsevat minä-viestejä sinä-viestien
sijaan.
Toista osapuolta pitäisi kuunnella aidosti kunnioittaen, vaikka itse kokisikin tulleensa vääryyden kohteeksi. Ristiriitatilanteissa tarvitaan Minä-viestien tueksi aitoa dialogia: toisen aitoa kuulemista ilman tulkintoja ja tarkistetaan, että kuultu on ymmärretty oikein.
Toista osapuolta pitäisi kuunnella aidosti kunnioittaen, vaikka itse kokisikin tulleensa vääryyden kohteeksi. Ristiriitatilanteissa tarvitaan Minä-viestien tueksi aitoa dialogia: toisen aitoa kuulemista ilman tulkintoja ja tarkistetaan, että kuultu on ymmärretty oikein.
Varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan pedagogista
johtajuutta, mutta jokainen työyhteisössä tarvitsee yhteistyötaitoja ja oman
osaamisen jakamista muille. Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä tarvitsee tiimin
jäsenenä toimimisen lisäksi taitoja ryhmän vetämiseen, oli sitten kyseessä oma
tiimi tai lapsiryhmä. Tiimissä toimiminen vaatii keskinäistä luottamusta, jokaisen
arvostamista, tasa-arvoisuutta, toisten tarkkaavaista kuuntelua, neuvottelua,
päätöksen tekoa sekä ristiriitatilanteissa selviytymistä. Nämä eivät ole vain
johtajan tai varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviä, vaan jokaisen työyhteisön
jäsenen tehtäviä. Jos ne eivät toimi, niitä on opeteltava ja tarkasteltava aika-ajoin.
Työyhteisöt ja tiimit tarvitsevat pelisääntöjä. Erityisen tärkeitä
ovat viestintään liittyvät pelisäännöt. Jokaisella on vastuu siitä, että pystyy
kertomaan mistä on keskusteltu tiimissä tai työryhmissä ja miten yhteiseen
ratkaisuun päädyttiin. Jokaisen henkilöstön jäsenen pitää tietää, mikä on yhteinen
perustehtävä, mikä on jokaisen rooli ja vastuu, missä toiminnassa on
kehitettävää ja miten sitä itse voisi olla mukana kehittämässä. Jokaisen on tuotava
rakentava panoksensa työyhteisöön ja tiimiin. On jokaisen etu, että työpaikalle
on mukava mennä ja perustehtävä tulee hyvin toteutettua. Jokaisella on 100-prosenttinen
vastuu itsestään ja se on avain onnistumiseen. Sen lisäksi kuitenkin tarvitaan
vastuuta muista tiimin ja työyhteisön jäsenistä: kuinka noudatan yhteisiä pelisääntöjä,
muistanko hyvät käytöstavat kohdatessa, kannustanko, huomioinko muut ja otanko
huomioon heidän hyvinvointinsa. Ottamalla huomioon muut voidaan saada aikaan
positiivista muutosta asenteisiin, käyttäytymiseen, hyvään ilmapiiriin ja työn
tulokseen. Ei siis ole ihan sama, miten työpaikalla käyttäytyy.
Lisää tiimi-lukemista:
**************************************************
Blogin löydät myös Facebookista - Tervetuloa lukemaan :)
**************************************************