Vuorovaikutus on kykyä toimia toisten kanssa. Se on
toimintaa, jossa yhden toiminta aiheuttaa toisessa reaktion, joka johtaa
jonkinlaiseen vuorovaikutukselliseen prosessiin. Erving Goffmanin mukaan
vuorovaikutus on yhteiskunnan perusinstituutio. Me ihmisinä rakennamme
sosiaalista todellisuutta vuorovaikutuksen kautta. Vuorovaikutus voi sisältää
monenlaisia tulkintoja ja valinnan paikkoja sekä väärinymmärryksen riskejä. Olennaista
vuorovaikutuksessa ovat tulkinnat, joita tehdään. Niistä riippuu, miten
vuorovaikutuksen osallistujille syntyy yhteistä ymmärrystä, vai jääkö se
syntymättä.
Vuorovaikutuksen
haasteellisuus ja haavoittuvuus
Vuorovaikutuksessa osapuolilla on odotuksia
vuorovaikutuksesta. Myös rooliodotukset vaikuttavat vuorovaikutukseen. Omat
vuorovaikutuskokemuksemme selittävät pitkälti millaisia ennakko-oletuksineen olemme
omaksuneet käytäntöön ja millaisia mielipiteitä ja arvostuksia edustamme.
Arkielämässä ihmiset vääristelevät maailmaa monin tavoin
sekä virittävät todellisuutta. Se, miten ymmärrämme toisia ihmisiä, perustuu
pitkälti ilmaisun hiljaiseen teoriaan, jonka pohjalta oletamme asioista. Tekemiemme
tulkintojen taustalla on olemassa näkemyksiä siitä, miten mitäkin ilmaistaan ja
millaisia motiiveja toiminnan takana on. Vuorovaikutuksen haavoittuvaisuus
johtuu muun muassa tiedon puutteellisuudesta, olosuhteista, niukasta
kontekstista, tulkinnasta, yksikanavaisesta tiedon saannista. Väärin tulkittu
toiminta johtaa toimintaa, jota tulkitaan väärin, jolloin vuorovaikutuksen alettua
kukin vastareaktio on tuomittu vahvistamaan väärinkäsitystä.
Vaikeaa vuorovaikutuksesta tekee se, että väärinymmärrykset
syntyvä helposti. Erilainen ymmärrys on yleinen väärinymmärryksen lähde. Toisen
odotukset eivät aina avaudu vuorovaikutuksessa. Myös tunteilla on osuutta
vuorovaikutuksessa. Yleistä väärinymmärrystä vuorovaikutustilanteissa aiheuttaa
tulkinta siitä tarvitaanko tilanteessa empatiaa vain ongelmanratkaisua. On hyvä
havaita, että tunteet ovat iso tekijä vuorovaikutuksessa, joita ei saa ohittaa.
Vuorovaikutus vaatii jatkuvaa harjoittelua ja osaamisen
kartuttamista. Vuorovaikutuksessa tarvitaan oman toiminnan tarkkailua,
refleksiivisyyttä. Lisäksi sosiaalisten- sekä vuorovaikutustaitojen opettelu on
tärkeää, sillä minuus rakentuu arjen vuorovaikutuksessa.
Ryhmädynamiikka ja
vuorovaikutus
Ryhmissä vuorovaikutus koostuu tiedon jakamisesta, sen
vaihtamisesta, käyttäytymisen ohjailusta ja emootioiden vaihtamisesta sekä tavoitteiden
asettamista ja saavuttamista säätelevästä positiivisesta tai negatiivisesta
motivaatiosta. Robert Hidenin mukaan vuorovaikutus on toimintaa x jonka henkilö
A kohdistaa henkilöön B, joka reagoi toiminnalla y. Ryhmädynamiikan tasolla
tämä tarkoittaa sitä, että se millaista toimintaa henkilö A kohdistaa henkilöön
B ja miten hän siihen reagoi, kertoo vuorovaikutuksesta ryhmässä.
Ryhmädynamiikka liittyy yksilöön ja ryhmän sisäisiin
prosesseihin. Ryhmädynamiikassa tärkeää on se, että miten ryhmä toimii
parhaiten yhdessä. Työskentely voi olla vaikeaa, jos henkilö A kohdistaa
henkilöön B toimintaa, joka ei tunnut B:stä hyvältä. Ryhmässä vuorovaikutusta
voi leimata yhteistyö tai kilpailu ja osapuolten hierarkinen asema. Ryhmädynamiikka
ei ole kovin vuorovaikutuksellista, jos oma näkemys koetaan parempana, eikä
haluta käydä neuvotteluja tai ottaa toisen ajatuksia ja mielipiteitä huomioon.
Vuorovaikutusprosesseja säätelevät ryhmän tehtävä, tavoite,
ryhmän koko ja rakenne, resurssit, historia, johtajuus tai sen puute. Sujuva
viestintä ja yhteistyö kehittyvät, kun kaikki jäsenet ymmärtävät samalla
tavalla, mitä pitäisi tehdä ja mikä kunkin osuus siitä on. Roolit ja roolijaot
eriyttävät jäsenten tehtäviä ja määrittävät sekä rajoittavat jäsenten toimintaa
ryhmässä.
Sopimukset tavoitteiden saavuttamiseksi kuten tiimisopimukset,
luovat normeja, joiden tarkoitus on palvella ryhmää ja sen tavoitteiden saavuttamista.
Sopimuksiin kirjatut normit eli hyväksytyt tavat ajatella, tuntea ja käyttäytyä
synnyttävät ja pitävät yllä yhdenmukaisuutta jäsenten välillä.
Ryhmän onnistumisen kannalta sitoutuminen, sitoutumisaste ja
-halu, on olennaista. Jos ryhmään sitoutuminen on vähäistä, omat henkilökohtaiset
mieltymykset ja mahdollisuudet korostuvat ryhmänä toimisen sijaan. Kiinteässä
ryhmässä käyttäytyminen ja uskomukset ovat yhdenmukaiset ja jäsenillä on
keskinäinen tuki. Ryhmäsosiaalisaatiomallin mukaan yksilö arvioi ryhmää ja sen
arvoa omalta kannaltaan, mikä vaikuttaa sitoutumiseen. Jos yksilö ei samaistu
ryhmään, sen arvo ei ole korkea yksilölle eikä yksilö kiinnity ryhmään. Onkin tärkeää
käyttää aikaa ryhmäytymisessä toiseen kunnolla tutustumiseen, sillä se edistää
tehtävän suorittamista ja luo tehtäväkoheesiota.
Johtajuus on ryhmädynamiikan ydintä. Jäsenten on
hyväksyttävä ja tunnustettava johtajan toiminta, jotta johtaja saa ryhmän
toimimaan hänen valitsemallaan tavallaan ja jotta johtajan ja ryhmän muiden
jäsenten tavoitteet yhtyvät toiminnassa. jäsenten pitää hyväksyä johtamisroolin
haltija henkilönä. Johtajan on ansaittava asemansa osoittamalla riittävästi
yhdenmukaisuutta ja pätevyyttä ja juuri tässä järjestyksessä. Johtajan pitää
saada johdettavien luotto. Persoonilla on vaikutusta siihen, millaisena
johtajaa pidetään ja hyväksytäänkö hänet johtajaksi vai ei.
Kun ryhmän tavoite selkiintyy ja normit vakiintuvat, johtaja-alaisuussuhteen
valta tasapainottuu ja osapuolten keskinäisriippuvuus korostuu. Jos ryhmän
kiinteys, koheesio, on suuri, valinnat jakautuvat tasaisesti ryhmän sisällä,
mikä antaa mahdollisuuden jokaiselle osallistua ryhmän toimintaan ja kokea
olevansa tärkeä. Jotta jokainen jäsen voi vaikuttaa ryhmässä, tarvitaan
dialogia. Ryhmässä kaikkien ei tarvitse tietää ja osata kaikkea. Pitää
kuitenkin tietää, keneltä kysyä ja pyytää apua.
Tiimityön toimivuuden
tarkistuslista
- Onko ryhmällä selkeä päämäärä ja määritetyt tavoitteet?
- Onko ryhmään kirjattu toimintaperiaatteet ja pelisäännöt ja miten toimitaan, jos niitä ei noudateta?
- Onko koko tiimin vuorovaikutus arvostavaa, kehittävää ja dialogista?
- Onko jokaisen tehtävänkuva ja vastuut selvät?
- Hyväksytäänkö jokaisen erilainen tehtävä tiimin sisällä?
- Kokevatko kaikki kuuluvansa ryhmään?
- Sitoutuvatko kaikki tiimin toimintaan?
- Saavatko kaikki osallistua toimintaan?
- Muistetaanko toiselle antaa positiivista palautetta?
Lisää tiimiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tekstejä löydät täältä:
Tervetuloa seuraamaan blogia Facebookin sivulle Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.