Lisää resilienssiä varhaiskasvatukseen?

Resilienssi on yksilön tai yhteisön selviytymiskykyä. Resilienssi rakentuu yksilön tai yhteisön selviämishalun varaan, voimavarojen tunnistamiseen ja käyttöönottoon sekä avun hakemiseen tai pyytämiseen. 

Resilienssiin liittyy hyvä stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky, optimistisuus, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen, sekä kyky hakea ja ottaa tarvittaessa apua. Se on henkistä vahvuutta ja joustamiskykyä, vaikeuksien kohtaamista ja niistä selviytymistä sekä kykyä voittaa vastoinkäymiset. Selviytymiskykyisyys liittyy vahvasti optimismiin, kykyyn nähdä vaikeissakin asioissa myönteistä ja siihen, että näkee omat vaikutusmahdollisuutensa hankalissakin tilanteissa.

Resilienssi on taito, jota voi kehittää. Itsestä huolehtiminen on tärkeä osa omien voimavarojen kasvattamista. Ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi tukevat resilienssin kehittymistä. Omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen vahvistavat itseluottamusta, itsetuntoa ja itseohjautuvuutta. Henkilö, joka luottaa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa selviää muuttuvista tilanteista helpommin, koska hän tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä ja voivansa vaikuttaa siihen. Tällainen henkilö osaa keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sitä kautta saa enemmän myönteisiä kokemuksia omasta osaamisestaan ja merkityksellisyydestään, jota tiukoissa tilanteissa tarvitaan. Vaikeissa tilanteissa kannattaakin panostaa myönteisiin tunteisiin, koska ne auttavat toimimaan, avaamaan ajatuksia ja saamaan apua. Haastavissa tilanteissa pitää olla uskoa omaan selviytymiseen.

Työelämässä selviytymiskykyisellä työntekijällä on myönteinen elämänasenne. Hän on sitkeä ja sinnikäs. Hän pääsee eteenpäin elämässään vastoinkäymisistä huolimatta. Hänen optimistisuus on kykyä nähdä mahdollisuuksia ja omat vaikutusmahdollisuutensa vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.

Muutokset arjen työelämässä haastavat yksilöiden ja sitä kautta työyhteisön resilienssiä. Muutostilanteet arjessa aiheuttavat usein yksilöille stressiä. Stressi syntyy asioiden hallinnan menettämisen pelosta, joka aktivoi puolustautumisreaktiot – taistele tai pakene. Tämä puolestaan saa aikaan passiivisuutta, motivaation puutetta, negatiivista käyttäytymistä, joka vaikuttaa sekä yksilöön että yhteisöön. 

Yksilön ja yhteisön resilienssi auttaa sopeutumaan ja toimimaan tehokkaammin muutostilanteisissa. Resilientit yhteisöt toteavat sekä tunnistavat ongelmia, mutta etsivät niihin rakentavia ratkaisuja, joita seurataan ja arvioidaan. Resilientti työyhteisö näkee ongelmat kehittymisen mahdollisuuksina ja etsii niihin aktiivisesti yhdessä ratkaisuja. Vastoinkäymisissä resilientit työyhteisöt pystyvät huomaamaan, mitä voivat itse tehdä tilanteessa ja osaavat etsiä ratkaisuja. 

Jokaisella on mahdollisuus valita oma asenne valitsevaan tilanteeseen ja jokainen voi kehittää omaa resilienssiään, selviytymiskykyään. Passiiviseksi uhriksi jääminen ei vie tilannetta eteenpäin. Omia rutiineja kannattaa tarkkailla ja välillä rikkoa, sekä tehdä asioita eri tavalla.

Kuinka hyväksi arvioisit oman ja työyhteisösi resilienssin?



Voit testata omaa resilienssiäsi psykologisen pääoman testeillä.

Blogia pääseet seuraamaan ja tykkäämään myös Facebookissa Varhaista Aikaa - Varhaiskasvatuksen aikaa sivustolla.