Kirjojen lukeminen ja katsominen ovat tärkeä osa kielitietoisuuden
kehittymistä. Kiinnostus kirjoihin, niiden katsominen ja lukeminen kehittävät
lapsen kielellisiä taitoja, mutta kirjallisuudella on muitakin vaikutuksia.
Yhdessä katsottavat ja luettavat sadut sekä tarinat kehittävät lapsen mielikuvitusta
ja lapsen omaa tarinankerrontakykyä. Mielikuvitus on myös lasten leikkien
innoittaja ja rikastuttaja.
Saduilla on merkittävä vaikutus lapsen tunne-elämän
kehittymiseen: Mielikuvituksen avulla ihminen kykenee asettumaan toisen ihmisen
asemaan. Satujen avulla voidaan turvallisesti tutustua itselle vieraisiin, ehkä
jopa pelottaviin asioihin. Kirjojen ja satujen avulla opitaan hahmottamaan
mielikuvituksen ja todellisuuden rajaa, kulkemaan mielikuvitusmaailmaan, jossa
kaikki on mahdollista, sekä tulemaan sieltä turvallisesti pois. Onnelliset
loput luovat uskoa pienen ihmisen elämään.
Toisille kirjojen lukeminen on luontevaa, toiset mieluiten
antavat audiovisuaalisten apukeinojen, kuten kuuntelu- ja katselusatujen hoitaa
homman. Lukemiseen kannattaa kuitenkin panostaa. Lukeminen on mukavaa yhteistä
tekemistä ja ei vaadi taloudellista panostusta, koska Suomessa on hyvät
kirjastopalvelut niin perheiden kuin varhaiskasvatusyksiköiden saatavilla.
Lukupassien tarkoitus on tukea ja edistää yhteisiä
lukutuokioita. Lukupasseja voidaan käyttää niin varhaiskasvatusyksiköissä kuin
kotonakin. Varhaiskasvatusyksiköissä passeja voidaan käyttää lasten
osallisuuden esille nostamiseen ja muistamiseen. Lukupassin täyttö voi olla osa
esimerkiksi tähti-lapsi – toimintaa, jolloin jokainen lapsi on vuorollaan ryhmän
tähti ja saa olla vaikuttamassa ryhmän toimintaan omilla valinnoillaan.
Lukupassin kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että tähti-lapsi saa valita
luettavan kirjan ja hän saa kertoa mitä kirjassa tapahtui sekä olla mukana
arvioimassa, millainen kirja oli. Yksinkertaisin arviointitapa voi olla hymy-
ja surunaama tai peukku ylös tai alas.
Koteihin jaettavat lukupassit puolestaan
voivat tukea lukemisinnostusta kotona. Niihin voivat perheenjäsenet valita
lapsille sopivia luettavia teoksia esimerkiksi niitä kirjoja, joista vanhemmat
ovat itse lapsena pitäneet ja näin välittää pala omaa historiaa lapsilleen.
Lapset voivat puolestaan valita luettavaksi omia suosikkejaan. Kirjastot
palvelevat mielellään, jos perheitä mietityttää, mikä on omalle lapselle
sopivaa luettavaa. Kirjojen valinnan vuorottelu, kirjoista keskusteleminen ja
yhdessä arvioiminen, voivat luoda perheille oman lukukulttuurin, joka kannustaa
lapsia olemaan kiinnostuneita kirjoista ja ajallaan myös lukemisesta. Kun lukupassi on kotona saatu täytettyä luetuilla kirjoilla ja niistä kerrotuilla asioilla, voidaan perheelle antaa lukudiplomi hyvästä yhdessä tehdystä työstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Kaikki kommentit tarkistetaan.